tuomoluoma

Suomi ei nouse innovaatioilla

Kun Suomi on suuren murroksen edessä – teollisuuden kilpailukyky huononee ja suuret ikäluokat eläköityvät – on  valtion, kaupunkien, oppilaitosten, yliopistojen,  TEM:n, ELY-keskusten, Tekesin, Team Finlandin ja kaiken maailman tahojan toimesta perustettu kymmeniä ellei satoja hankkeita, joissa uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi ajetaan erilaisia innovaatio-ohjelmia kuin käärmettä pyssyyn.

On innovaatio sitä ja innovaatio tätä, tulee sloganeita ”Suomi nousuun innovaatioilla” ja innovaatiokykynsä 80-luvulla hukanneita teollisuusjohtajia istuu erilaisissa foorumeissa hipstereiden kanssa toljottamassa screeniltä, onko preseissä pikselit kohdallaan. Innovaatioiden perässä juostaan ympäri valtakuntaa kuin perhosmetsällä ja valtion vähäisiä tukirahoja ripotellaan satojen jakajien kautta pieninä erinä sinne sun tänne. Jos löytää jonkin totutusta poikkeavan toimintamallin lisäksi vielä yrittäjän, joka sanoo olevansa ”kasvuyrittäjä” (vaikka ainoa peruste olisi se, että on vielä kasvuiässä), niin voilá, taas löytyi innovatiivinen tukikohde.

Hankkeiden menestys on ollut tähän mennessä huono ja tulee olemaankin kolmesta syystä:

1)   95%:ssa menestyvistä yrityksistä, menestys on kiinni enemmän yrittäjästä ja yrittämisestä kuin ideasta. Niistä lopuista 5%:sta, joissa on lisäksi huikea innovaatio, tulevat kyllä ne Applet ja Nokiat, mutta ei tämän valintateorian perusteella voi rakentaa tukiverkkoja ja allokoida kehityspääomia. Nokioita ei synny Suomeen kuin sattumalta ja sattuman varaan emme voi rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja. Innovaatioiden sijasta pitäisi samalla innokkuudella etsiä uusia sopivia yrittäjiä ja rakentaa heille suopea ympäristö toimia.

2)   Menestyvässä yrityksessä kaksi toimintoa: myynti ja myynnin tuki. Kaiken menestyksen ratkaisee myynti ja jokainen työntekijä on omalla panoksellaan yrityksen myynti- ja markkinointihenkilö. Ja tämä sen kun korostuu digitaalisessa taloudessa. Huono innovaatio ja hyvä myynti on paljon parempi vaihtoehto kuin toisin päin, ja tästä Suomessa on pilvin pimein hyviä esimerkkejä. Suomalaiset keksivät saunan ja ruotsalaiset myivät sen. Meidän pitäisi keskittyä 99%:sti kaupallisen osaamisen kehittämiseen ja kaupallisuuden edistämiseen.

3)   Että yrittäjiksi saataisiin rekrytoitua oikeasti markkinoiden parhaita yksilöitä, pitäisi yrittäjien sosiaalisten riskien hallintaan, turvaverkostoon ja yleiseen arvostukseen saada suuri parannus. Aloittaa voisi vaikka sairauspäivärahan neljän päivän karanteenin poistamisesta, jatkaa työttömyysturvan yhdenmukaistamisesta palkansaajien kanssa ja lopettaa eläkemaksujen alentamisella samalla tasolle palkansaajien kanssa. Jos esim. nuori on todella ikäluokkansa kovinta liike-elämän ainesta ja on vielä yhteiskunnallisesti valveutunut, niin kyllä hänellä pitää olla todella poikkeuksellinen motiivi, että pitkän köyhänä opiskelijana kituuttamisen ajan jälkeen ja perheen perustaminen mielessä valitsee yrittäjyyden.

4)   Ja vielä extra syy: jos uutta yrittäjyyttä edistävää toimintaa ohjaavat tuhansien työntekijöiden yrityksiä johtavat yli viisikymppiset yritysjohtajat ja yliopistojen teorioita opettavat professorit, rahan jakoa ohjaavat virkamiehet ja neuvonantajina toimivat parhaiten yhteiskunnan tukijärjestelmien hyödyntämistä osaavat wanne-be konsultit, niin mikä tässä edistää yrittäjyyttä? Kenellä tästä porukasta on ja mitä annettavaa yrittäjän alulle, jolle arvokasta tietoa olisi se, mitä minun pitää kokemuksen perusteella ja käytännössä tehdä, että menestyn markkinoilla ja kovassa kilpailussa?

Ideoita on internet täynnä, yrittäjiä ei. Yksittäisten innovaatioiden etsimisen sijasta pitäisi keskittyä etsimään yrittäjiä, jotka pystyvät tekemään kehnommastakin innovaatiosta menestystarinan. Tämä päivän globaalissa markkinassa on niin paljon vaihtoehtoja, että useimmiten ei valituksi tule paras idea, vaan se, joka on ensimmäisenä markkinoilla ja tarjoaa tuotettaan oikealla tavalla ja oikeassa paikassa. Eli se, millä on paras myyjä. Se, joka yrittää, tekee ja toteuttaa. Vähän Edisonia mukaillen: menestyksessä on 1% ideaa ja 99% toteutusta.

Miksi menestyksen potentiaalia sitten mitataan innovaatioilla? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Jukka Korhonen
Arvo Kuusela

Samaa mieltä blogistin kanssa.

Yrittäjän kova työ ja tuotannon yleiset edellytykset ovat menestyksen avaintekijä. Eivät tuoteideatkaan pahasta ole toisaalta, mutta niitä voi aina ostaa tai varastaa, niitä ei tarvitse tehdä itse. Mutta kyllä itse yrittämisessäkin tarvitaan paljon idearikkautta.

Yhteiskunta ei voi vaikuttaa muuta kuin toimintaympäristöön. Muu osa vastuusta jää yritysten vatuulle ja työntekijöiden vastuulle.

Työntekijöiden vastuuta yrittämisen onnistumisesta ei ole minusta tarpeeksi painotettu. Siitäkin pitää siis huolehtia että työn tekemiselle on olemassa hyvät olosuhteet ja se on sekä lainsäätäjän että yrittäjän yhteinen vastuu ja ongelma.

Kun yrittämisen edellytykset ja työnteon edellytykset ovat kunnossa, niin loppu pitää jättää yrittäjien ja työntekijöiden vastuulle. Siitä ja vain siitä voi seurata hyvinvointivaltion säilyttämiseen tarvittava vauraus.

.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Innovaatioista en tiedä, mutta kekseliäisyys on suomalaisille aina ollut tarpeen. Pärjääminen muuttuvissa olosuhteissa vaatii juurikin kekseliäisyyttä, ja sitä ei saa kaupasta jos oma on loppu.

Olemme suurien muutosten edessä. Talous on kuilun partaalla. Työttömyys lisääntyy. Työttömänä on hankalaa tehdä oman alansa innovaatioita, jos todellisuus muuttuu pelkäksi työhakemusten lähettelyksi ja alan tietämys karkaa.

Innovaatioista kiinnostavin tällä hetkellä on italialaisen keksijän Andrea Rossin "Hot-Cat" -laitteisto, jolla keksijä kertoo saavuttaneensa 11,7 kertaisen hyötysuhteen kokeissaan. Tätä uuden energian tutkimusta ei tieteellisistä näytöistä huolimattakaan ole juurikaan edistetty, NASA:lla on ollut budjetissaan varoja, mutta niitäkin on viimevuosina pienennetty.

Muutaman miljoonan tutkimusrahoitus LENR-ilmiön tutkimukseen voisi tehdä Suomesta energiaosaajan vailla vertaa, mutta luutuneet käsitykset estävät tutkimusten aloittamisen. Säälittävää.

Jukka Kaulanen

Katselin Ajankohtaisen kakkosen pätkän Oulusta, missä Nokia irtisanoi tuhansia ihmisiä.
Siellä oli eri tukien avulla lyöty nippuun eri alojen huippuosaajia ja kymmeniä yrityksiä oli jo perustettu.
Yritysten ja eri tekniikanalojen kanssa yhteistyössä etsittiin Nokiankin käyttämälle huipputeknologialle uusia sovellutuksia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nuo perustetut yritykset ovat panostettuja panoksia, tuloksia vain valtion ja Nokian byrokraattien mielestä.

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Innovaatiot eivät synny pakottamalla tai tahtomalla. Mutta minusta siinä on ideaa, että hyvän idean mielestään saanut voi jollain foorumilla esitellä omaa ideaansa muille ja sitä kautta voi syntyä yhteistyötä, jolla idea voi konkretisoitua. Tai suoraan tarjota ideaa muille hyödynnettäväksi.
Mutta ei ihan välttämättä tarvitse olla super älykäs jos päättelee, että jos halutaan hyvä kakku, tarvitaan leipuri ja jos halutaan tehdä rahaa tarvitaan rahantekijä :) Ei innovaattori. Innovaattori tekee innovaatioita ja Nalle Walhroos tekee rahaa.
On sitten ihan eri asia miten arvostetaan kakkuja, innovaatioita tai rahaa.
On myös ihan eri asia tarvitseeko rahantekijä kuinkakin paljon rahaa avustuksina, kun se on rahantekijä? Innovaattori rahaa tarvitsee, koska ei sitä osaa tehdä.
Ja hyvän kakun tekijältä minä ostan kakun :)

Markku Laaksonen

Maailma on pullollaan hienoja ideoita, joista vain harva toteutetaan.
Toteutus on raskain vaihe raakaa työtä konkretisoida idea ja myydä se. Uudelleen ja uudelleen oikeaan aikaan, oikeassa paikassa eli hoitaa perusbusinessta.

Rankkaa ja raadollista.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Huono innovaatio ja hyvä myynti on paljon parempi vaihtoehto kuin toisin päin"

Juuri tämä on tämän päivän tragedia: tuotteesta ja laadusta viis, kunhan menee kaupaksi. Asia tulkitaan liian usein niin, että myynti ja kaupankäynti on olevinaan itse tuote.

Mutta mikä on todellista, mikä ei? Tuote on se reaalinen elementti, kauppa ei. Juuri tämän vuoksi olemme talouden suhteen kriisissä: taloususkovaiset ja muut lyhytjänteiset kauppamiehet katsovat, että finanssitalous, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa on tärkeämpi kuin reaalitalous, siis se jolla sitä vastinetta olisi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Miten tämä liittyy yrittäjyyteen: " jos toimintaa ohjaa tuhansien työntekijöiden yrityksiä johtavat yli viisikymppiset yritysjohtajat..." ?

Jorma Kassinen

Taas loistava kirjoitus.
Minä olen pitänyt melkein jokaisesta Tuomon kirjoituksesta.

"Kimin väitettiin julkistavan tulevaisuuden suunnitelmansa ja uuden sopimuksen whatwillkimidonext.com-saitilla.

Todellisuudessa saitille ilmestyi linkki You Tube-videoon, jossa Kimi rustaa sopimusta suomalaisen Makia Clothing-yhtiön kanssa.

Videosta saa sen kuvan, että Makia on perustanut Kimin ympärille oman Makia Racing-vaatemalliston.

Temppu taisi toimia, sillä Makia Clothingin sivut internetissä kaatuivat julkistuksen jälkeen, ilmeisesti runsaasta kävijämäärästä johtuen."
http://www.iltalehti.fi/formulat/2012101716214438_...

Noin sitä pitää.
Ihan varmasti tuotakin yritystä tullaan mollaamaan arvonsta tuntevassa lehdistössä.
Vaikka juuri noin se homma pitää hoitaa.

Pitää uskaltaa tehdä ja mennä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Noin puolet tuottavuuden kasvusta kuitenkin tulee innovaatioista. Ja vain tuottavuutta lisäämällä Suomi pärjää maailmantaloudessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Missä tuo on osoitettu? Ja mitä tuo oikeastaan tarkoittaa?

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Mihin tietoon tuo perustuu? Ja miten silloin määritellään innovaatio?

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

No minulla on minusta hieman laajempi käsitys asiasta. Olen tehnyt molempia vuosia ja ollut siinä välissä.

Yritys tarvitsee riittävän hyvän tuotteen ja riittävän hyvän myynnin ja markkinoinnin.

Myynti pitää itseään aina firman tärkeimpänä. Ja niin pitää myös tuotekehitys ja valmistuskin. Tosiasia on että niitä molempia tarvitaan.

USA:ssa kvartaalitalouden huumassa loeptettiiin tuotekehitys autopuolella voiton maksimoimiseksi. Lopulta koko autoteollisuus oli kaatua konkurssiin ilman valtion väliintuloa. Markkinointi toimi hyvin, mutta ostajat eivät ostaneet.

Markkinoinnista ehkä hyvä esimerkki on iphone. Tuote, jossa ei ole mitään ihmeellistä, paitsi omenaraadon kuva. Ja se on se brandi, joka saa ihmiset jonottamaan uutta versiota kaupan ulkopuolella päiviä.

Innovaatiota ja patentit ovat oleellisen tärkeitä tuotteistamisessa. Usein firmoilla on patenttisalkku ja he käyvät kauppaa toisten valmsistajan patenttisalkun kanssa. Joissain tapauksissa on onnistuttu kieltämään kilpailijan myynti ja suojaamaan oma tuote.

Ongelma on ollut vuosia Suomessa järjetön suhtautuminen kaupallisuuteen. Tukia on annettu tuotekehitykseen, muttei tuotteistamiseen tai markkinointiin. Sitten on tehty maailman hienoimpia tuotteita prototasolle. Ja on tuettu firmoja paljon, joilla ei ole mitään myytävää, varsinkin bioalalla.

Suomen vientiteollisuuden miljardit ovat vuosikymmeniä tulleet insinöörien innovatiivisista ja loppuun tehdyistä tuotteista. Suomi on monella kapealla sektorilla erittäin hyvä. Erikoistuminen on se avain. Ja usein jokin patentti tai mallisuoja suojaa. Suomi vie nopeakäyntisiä diesel voimaloita, joita tarvitaan mm. tuulivoiman backupiksi, arktista tekniikkaa, pozidrive laivasysteemeitä, tutkimuslaitteita, hammaslääkärilaitteita, teleteniikkaa ym.

Rahaa pitäisi olla myös tuotteistukseen ja vaikkapa messuilla olemiseen ja markkinointiin. Usein tuotteistukseen voi mennä saman verran rahaa kuin tuotekehtiykseen. Kuten ohjeet, manuaalit, markkinointivekottimet, videot ym.

Tässä alkuperäisessä blokissa näkee vain sen markkinointi-ihmisen maailmankuvan. Asiassa on muitakin puolia.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Kirjoitus ei ole mielipide, maailma monien todisteiden valossa menee jotakuinkin noin.Olen tosin samaa mieltä monesta asiasta kanssasi, esimerkiksi suhtautumisesta kaupallisuuteen.

Tämän päivän maailmassa teknisillä innovaatioilla ei ole juurikaan arvoa, ellei tavassa hoitaa myyntiä ja markkinointia sekä luoda lisäarvoa asiakassuhteeseen pystytä tarjoamaan mitään kilpailijoita parempaa. Suomalaisten hienot tekniset vimpaimet kun pystytään kopioimaan kahdessa viikossa, valmistamaan edullisemmin ja jakelemaan paljon nälkäisemmän kanavan kautta. Tämän päivän merkittävimmäki kilpailueduksi on monessa bisneksessä noussut nopeus ja dynaamisuus.

Sen lisäksi hyvä myynti, jota johdetaan suoraan strategiselta tasolta on parasta mitä tuotekehitys voi odottaa ja toivoa. Sieltä ne siemenet innovaatioihin tulevat, ei niitä neukkareiden kaapeista löydy.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

No itse olen ne tuoteinnovaatiot hakenut asiakasrajapinnasta ja kääntänyt ne teknisiksi spekseiksi. Niin nykyaikainen tuotekehitys pitäisi toimia. Usein asiakas puhuu jutuista mitä haluaisi ja ne pitää muuttaa insinöörikieleksi, miten ne toteutetaan. Niin muutetaan bitit euroiksi.

Usein kun on helpoin myydä sitä mitä asiakas haluaa ostaa.

Ja kannattaa myydä sitä mitä ostetaan.

Kyllä ne innovaatiot ja tuotteet suojataan patentilla tai mallisuojalla. Sitten niihin ei heti törmää ja vie aikansa kiertää ne. Eikä Suomen etuna ole nopeus. Hitaita me ollaan. Jossain Aasiassa ja jopa entisessä itäblokissa kopioidaan jutut parissa viikossa, nopeammin kuin Suomessa.

Yleensä sanat strateginen, strateginen visio, yhteinen sateenvarjo, konsultti laukaisevat minun suodattimeni.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Myynti on tärkeää sekä tuoreen- että saturoituneen innovaation levittämisessä. Sen painoarvo on suurin piirtein noin kuin blogisti esittää juuri saturoituneen tuotteen tai palvelun kohdalla. Mitäpä olisi Coca-Cola ilman myyntiä.

Kirjoittaja ei sitä vastoin tunnu ymmärtävän, että monille yrityksille elämänlanka, menestyksestä puhumattakaan on myynnin lisäksi uusiutumisessa. Suomen kaltaisille valtioille tällainen on elintärkeää maailmassa, jossa anglo-amerikkalaiset pyrkivät omistamaan sekä ajattelun- että myymisen- ja aasialaiset tekemisen kulttuurin.

Naiivia ajatella, ettei innovaatiolla olisi monille, enemmän kuin monille yrityksille arvoa. Itse olin 15 vuotta töissä yrityksessä, joka töppöili innovaation tuottamisen tahtinsa kanssa itsensä ulos maailman huippumarkkinoilta. Seitsemisen vuotta sitten olin perustamassa yritystä, joka näivettyisi tänä päivänä ilman innovaatio-toimintaa.

Kenenkään ei ole suositeltavaa olla niin omahyväinen, että kuvittelee pelkästään itsensä olevan maailman napa.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Tuon kommentin jälkeen kiinnostaa tietää, mikä sinusta on innovaatio yrityksen arjessa, miten määrittelet sen?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Siitä kylläkin samaa mieltä, että pelkkä innovation tukitoiminta on silkkaa rahan haaskausta, jos ketään ei kiinnosta jäävätkö kudit piippuun vai ei - mikä taisi ollakin koko jutun punaisin lanka.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

hyvä veli järjestelmät suurteollisuuden apuna ja innovaatiot jotka voisivat muuttaa tukijärjestelmää tai suurteollisuuden asemaa :

Suuret yritykset ja niiden edut ovat Suomessa hyvin hoidetut ja ne kykenevät kasvamaan ja omilla hyvillä innovaatioillaan, keskittymisillään ja markkinoiden muutosten tarkoilla seuraamisillaan ; muuttamalla omia strategiotaan markkinoiden vaateiden mukaan, saada positiivista kehitystä ja kaivattua työllisyyttä aikaan , mutta samalla ne voivat saada myös aikaan totaalista "tuhoa"kun jaetaan pienen valtion rajallisia resursseja. alla esimerkki siitä mitä suuret yritykset voivat kasvaessaan myös aiheuttaa yrittäessään pitää itsensä suurena ja tärkeänä ympäröivälle yhteiskunnalle, omalla vahvuudellaan :

Uusin innovaatiohype on Suomessa Arktinen insinööritietous ja sen myyminen. Sen esimerkkinä mm Presidenttimme äskeisen vierailun aikana Norjassa media ylläpiti kyseistä hypeä ansiokkaasti yllä.

Tämän arktisen teollisuuden kehittämis hypen kärkenä pidetään arktista laivanrakennusta. Kuitenkin laivanrakennus on vuonna 2010 laitettu rakennemuutostuen piiriin ainoana teollisuuden haarana. Eli hypen avulla ei ole vielä saavutettu konkreettisia tuloksia. vaan ala on yleisesti rapakunnossa .

Suomessa tuettu ja pitkään hypetetty innvoatiivinen Arktinen laivanrakennuksemme terävin kärki keskittyy koko arktisen tietouden sijaan polar alueen merenkulun kehittämiseen. Siinä sivussa voidaan huomata kun ollaan tarkkoja että kotimaan koko Arktinen sisävesimerenkulun kehittäminen on jätetty kokonaan tekemättä, vaikka ilmastomuutosten ja todetun vesien lämpenemisten ja Arktisten jääolojen keventymisten takia purjehdusolosuhteen maassamme paranevat ja siten sisävesiliikenteen mahdollisuudet korvata kuorma autoja ovat hyvin realistisia ja tulisi ottaa huomioon vuoden 2050 suunnitelmia tehdessä.

Mutta meillä edetään yhä jopa niin, että liikenteen kehittämissuunnitelmissa ei mainita sisävesiliikennettä lainkaan , puhumattakaan että toteutettaisiin EU.ssa sovittua liikennestrategiaa.

Ja juuri tästä syystä että arktinen polar tutkimus yhden suuren toimijan toimesta on korvannut kokonaisvaltaisen arktisen merenkulun kehittämis näkemyksen on , merenkulun sisävesiosuus saanut rauhassa näivettyä 1960 luvun tasolle.

Tosin tätä samaa näkemystä ovat olleet tukemassa niin rannikko kaupungit omine satama ja liikenneodotuksineen kuin metsäteollisuus omine monopolisisine kuljetustavoitteineen joilla pyritään pitämään muut metsäraaka-aine hankinta yrittäjät ja logistiset toimijat pois metsistä.

Em syystä on maastamme hävinnyt sisävesi vesiliikennealan tietous ja käsityskyky koko Suomalaiselta yhteisöltä mukaan luettuna tiedeyhteisöt. Ja siten myös ymmärrys uusien sisävesiliikneen innovaatioden tärkeydestä ja niiden toteuttamismahdollisuuksien hyödyistä yhteiskunnalle.

Suomessa pitäisi eu strategian mukaan ilmastomuutos ja energia säästöjen takia saada 50% vähennettyä tieliikenneosuutta keskipitkillä kuljetusmatkoilla. Tähän tehokkain tapa on vesiliikenne ja sen laitteiden ja infran innovatiivinen kehittäminen olisi yhteiskunnalle erittäin kannattavaa ja tärkeää.

Mitäkö tahdon sanoa . Sitä että kun jokin toimiala pääsee hypetyksen piiriin monopolisoimaan niin valtion, tiedeyhteisön kuin median toimintaa niin on sen mahdollista toimia kaupallisten etujensa vartijana samalla , niin , että muu yhteiskunnan normaali kehittäminen ja toiminta kärsii.

Näin meille on käynyt mm meriteollisuuden yhden suuren telakkaryhmän kehittymisen ja erikoistumisen polar tyypin kehittämiseen jota markkinoidaan arktisena laivanrakennuksena .

Muut merenkulun toiminnat ovat kärsineet ja jopa meripuolustuksen laivat joudutaan tilaamaan oman kotimaisen telakkaomistuksen puuttumisen takia nato maa italiasta.

Ja se vähäinen sisävesirahti liikenne ulkomaille , mikä´on jäljellä hoidetaan ulkolaisella kalustolla ja ulkolaisin innovaatioiden toimesta kun Suomalainen sisävesiliikenteen perustoiminta on hiipunut ja uusia innovaatioita ei kukaan rahoittaja ole vielä ymmärtänyt tai valtion innovaatio,tuki ja liikennepoliittisten eu strategioiden vastaisten toimien takia ole nähnyt niitä realistisiksi ja mahdollisiksi toteuttaa ilman valtion innovaatio tai tukipolitiikan suostumusta.

Samoin sisävesiliikenteen infran rakentaminen on jäänyt /jätetty tarkoituksella 60 luvun tasolle.Tai niitä ei edes pienin investoinnein tahdota tehdä vesiliikennerahtikelpoisiksi(mm Keitele Päijänne siltojen nosto/ metsäterminaalit vesistöjen varsille)

Ja tästä kärsii nyt koko Suomalainen yhteiskunta logististen kustannusten kalleutena ja Järvi Suomen teollisuuden alasajona sekä samoin kaupan tuonti´tavaroiden hintojen kalleutena .

Tämä kalleus tulee tulevien vuosien aikana yhä enenevässä määrässä näkymään erityisesti volyymi teollisuuden rannikoille keskittymisinä ellei jotain aivan radikaalia (esimerkiksi sitä että aletaan noudattamaan eu:ssa sovittua liikenne strategiaa ) pääse tapahtumaan nyt kun hyvä veli järjestelmän yksi tukipylväs liikenne yhteisöstä- Tervala- on poistettu vahvuudesta

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Polar Electron Seppo Säynäjäkangas sanoi minulle kauan sitten, että tuotekehitys ilman toimivaa markkinointia on rahan haaskausta. Jokaista tuotekehityseuroa kohden pitää olla 10 euroa markkinointiin.

Suomessa on valtiovallan toimesta keskitytty rahoittamaan vain tuotekehitystä ja tavoitteena on vain toimiva prototyyppi. Se vain kuluttaa rahaa eikä tuota mitään.

Kun toimiva tuote on saatu aikaan ja raportit kirjoitettu Tekesissä ollaan tyytyväisiä. Jatkorahoitus tuotteen markkinointiin pitää löytää yksityisiltä sijoittajilta joista Suomessa on huutava pula.

Markkinointi pitäisi nähdä samanlaisena investointina kuin tuotekehitys ja siihen pitää myös panostaa. Tuotteet vanhenevat nopeasti joten myös tuotekehitykseen pitää koko ajan satsata.

Tuotekehitys ja markkinointi ovat molemmat tärkeitä, vain toisella ei pärjää.

Tuotekehitys+toimiva markkinointi=menestys

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuollaiset yleistykset ovat peestä. Riippuu tuotteesta ja markkinatilateesta. Rovion markkinointi on olematonta, esim.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Roviota markkinoidaan esim Apple Storessa. Joka päivä miljoonat ihmiset näkevät pelit ladatuinpien listoilla, tämä on myös maksullista markkinointia, tosin tulonjakopohjalta.

Apple ottaa siivun jokaisesta myydystä pelistä, joten ei tämäkään markkinointi ole ilmaista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #42

Ai?

Tero Ilén: "Jokaista tuotekehityseuroa kohden pitää olla 10 euroa markkinointiin."

ulf fallenius

Suomen valtio lähtee nousuun ainoastaan ajamalla reillusti alas hyvinvointi Suomen kuluja,mihin kuuluu julkkishallinon reipas alasajo koska sellaisia kasvuja mitä tämän hetkinen kulupuoli vaatiisi ei ole mahdollista ilman öljy löytöjä ja niitähän ei Suomessa ole.Realismi on tällä hetkellä vähän hukkassa Suomenmaassa mutta kun Kreikkan kohtalo lähenee päivä päivältä niin eiköhän ymmäretä mistä on kysymys ja viimeiseksi vaihtoehdoksi jää IFM hoitokuuri jos ei käänytä ajoissa .Tulevaisuuden hyvinvointi on yksilön omasta asioiden hoidosta kiinni johon kuuluu työnteko ja yrittäminen ja vastuun ottoa omasta elämästä.

Jouko Koskinen

Öljy löytöjä ?

Suomessa on parempia, kestävävämpiä, ekologisesti, eettisesti, moraalisesti ja kansanterveydellisesti myönteisempiä mahdollisuuksia kuin fossiilit koskaan.

Löytyy harvinaisia maametalleja joita tarvittaisiin akkuihin, aurinkokennoihin ja tehopuolijohteisiin. Kallioperä hehkuu fissiilejä jotka riittääisivät koko pallukan energiatarpeisiin miljooniksi vuosiksi.

Löytyy myös sisäinen viideskolonna joka terrorisoi kaiken järkevän - kannattavan toiminnan. Esiintyen messiaanisena pelastajana vaikka toimet osoittavat tasan päinvastaista.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Niin löytyy. Ongelmana on, että potentiaaliemme kehittäminen kaupallisiksi vientituotteiksi vaatii pitkiä ja hitaita toimintaketjuja ja asiantuntijateameja. Esimerkiksi mineraalilöydön tuotteistaminen saattaa viedä 20-30 vuotta ja silloinkin ollaan vasta bulkkituotteessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mikä ihmeen julkishallinto? Ajetaanko alas koulu, sairaalat, vanhainkodit ...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ideoita vapaasti käytettäväksi, lue kohta 33, se on 2,8 mrd euroa !

... ja lisää

Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä innovatiotuotannosta. Se tuotanto tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden jopa hienonkin idean osalta joudut juoksemaan ELY-keskukset saadaksesi perusrahaa, jos olet yksityinen. Sitten Tekes, Keksintösäätiö, sitten Finnvera sitten...Sitten joudut perustamaan hienon yhden ideasi varaan osakeyhtiön, jolla ei ole tuottoja, kuluja kylläkin; epäonnistumisen riski on 99 % sillä yhdellä idealla, joka mielestäsi ja hankemaakareiden toimesta on hyvä. Älä lähde tälle tielle !
Jos joku on kiinostunut, odottamassa löytyy ideoita maanalaisesta automaattisesta konttikuljetusverkostosta aina automaattiseen perunankeittäjään, puhumattakaan yhteiskunnallisesta toisinajattelusta.
Yhteystiedot löydätte vaikka facbookista nimelläni Tampereelta sitotumattona.

Käyttäjän tuukkasarvi kuva
Tuukka Sarvi

Loistava kirjoitus. On outoa, että suomalaista yrittäjyyttä kehitetään keskusjohtoisesti tekesin ym. taholta. Valtio voisi vähentää suunnittelijan rooliaan kasvuyrityspuolella ja suunnata energiansa yrittäjän olosuhteiden parantamiseen (yhteisövero alas, työmarkkinoiden joustavuutta lisää, vähemmän sääntelyä)

Jukka Mäkinen

Tässä täytyy pitää erillään tieteellinen ja tekninen kehitys ja keksinnöt sekä toisaalta innovaatiot.

Tekninen kehitys ja keksinnöt ovat sellaisia mitä insinöörit tai muuten näppärät kundit (harvoin naisia) kehittelee yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Niistä voi jopa olla taloudellista hyötyäkin.

Innovaatiot taas on uusi vekkuli syy jakaa julkisia rahoja tyhjänpäiväisiin projekteihin, joissa suurin kustannuserä on tyhjänpäiväisten projektihenkilöiden (suurin osa naisia) suuret palkkakustannukset. Kusetusta ja lypsämistä ilman minkäänlaista taloudellista hyötyä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Onko täällä yhtään yrittäjää ketjussa, koska useat kommentit näyttävät olevan teoriaa ja maanpinnan yläpuolelta?

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Oleellisesti menee kyllä jokseekin kaikilla puuroja ja vellejä sekaisin, sekä hellalle myös :)
Jukka oli hieman tajunnut edes, että tuotekehitys ja innovaatiot on eri asia. Tuotekehitys on pääsääntöisesti pelkästään suorittavaa työtä. Toteutetaan hyvin tunnettuja teknisisä ratkaisuja käyttäen tapa monistaa tuote, ohjelmisto osuudessa toteutetaan koko ohjelmisto tyypilliksesti nykyään. Siis oppivaa ohjelmistoa ei juuri ole, joka kirjoittaisi itseään. Eli jos ei ole asiaan perehtynyt, toki tekniikan taso näyttää kovalta, mutta ei sitä oikeasti ole.
Joskus tuohon työhön tuodaan hieman uudenlaisia yhdistelmiä noista vanhoista teknisistä ratkaisuista ja siten hieman uuden tekemisen tapaista tulee mukaan. Silloin voidaan jopa puhua keksinnöistä ja hakea patentteja.
Innovaatio on jo ehtinyt kulua sanana kuten rakkaus tai laatu, eikä kukaan osaa enään kunnolla määritellä näitä. Mutta täysin uudenlainen tapa ajatella jostakin voisi olla innovaatio.
Täysin uusi tapa kokea jotakin ihmisenä, eli uusi trendi syntyy monesti ilman varsinaisesti mitään uutta teknologiaa tai markkinointia. Se vain toimii kuten pitääkin. Kun NMP:llä päädyttiin 2110 puhelimen kahden vaihtuva tekstisen näppäimen käyttöön ottoon, ei tehty mitään uutta. Vaihtuvatekstisiä näppäimiä oli ollut kauan tietokoneissa ja kännyköissäkin oli usean valmistaja toimesta kokeiltu sitä. Kaikki olivat menneet karkeasti pieleen. 2110 oli hurja hitti ja sen käyttöliitymä oli de facto teollisuusstandardi kunnes IPhone kampitti sen. Joku Apllella tajusi miten kosketusnäyttö sopii ihmisen käyttöön, ilmeisesti jo iPodissa. En tiedä rikonko vaitiolo säännöstöä, jos kerron mikä oli 2110 tuotteen "salaisuus", joten en sitä kerro, mutta todella simppeli juttu se oli, enemmän vanha kuin uusi juttu. Ei siis innovaatio.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Hyvä kirjoitus.

Vielä alleviivaisin mielestäni tärkeintä yrittäjän ominaisuutta, asennetta. Sellainen, joka pelkää tehdä töitä 24/7-moodissa peräsuoli ulkona ei omaa yrittäjyyteen tarvittavaa asennetta.

Suomalaiseen tapaan tässäkin ketjussa ajaudutaan helposti arvostelemaan valtiota, sen tekemättä jättämisiä, rahoituksen puutetta, ylhäältäpäin ohjaamista, byrokratiaa, tms.

Todellinen yrittäjä ei rakenna tulevaisuutta valtion tuen varaan. Sen sijaan hän laittaa itsensä peliin 110% siinä vakaassa uskossa, että hänellä on tarjota jotain, josta muut ovat valmiita maksamaan.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Näin on asia, loistava kirjoitus! Perisuomalaista on kuitenkin unohtaa koko myynti, koska se on inhottavaa tuputtamista ja keskittyä kehittämään, innovoimaan sekä tehostamaan itsensä hengiltä.

Huomionarvoista on muun muassa se, että myyntiä opetetaan harvassa yliopistossamme. Hankintaa, logistiikkaa, taloutta, tuotantoa, markkinointia, strategiaa kyllä piisaa.

Toimituksen poiminnat