*

tuomoluoma

Verkosta virtaa liiketoimintaan

Suomesta on viimeisen 10 vuoden aikana teollisuudesta kadonnut yli 90.000 työpaikkaa ja meidän on yhä haastavampaa olla kilpailukykyisiä perinteisillä toimialoilla. Säilyttääksemme nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut meidän täytyy pystyä luomaan 200.000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Tämän haasteen edessä tulevaisuuden kilpailukykymme pitää rakentua pk-yrityksien ja uusien toimialueiden varaan.

Viiden viimeisen vuoden aikana internet on tuonut neljänneksen kehittyneiden maiden bruttokansantuotteen kasvusta ja internetin käyttöä tehokkaasti hyödyntävät pk-yritykset kasvavat yli kaksi kertaa nopeammin kuin kilpailijansa.

Tämä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Meillä on korkea koulutustaso. Olemme edelläkävijöitä teknologian kehittämisessä. Internetin käyttöaste ja käytön osaaminen ovat maailman kärkeä. Lähtökohdat uusien digitaalisten palveluiden kehittämiselle ovat erinomaiset.

Meidän haasteemme on se, että yritykset eivät ole ymmärtäneet internetin hyödyntämisen potentiaalia. ICT:n tuottajina emme ole enää lainkaan samanlaisessa asemassa kuin vielä muutama vuosi sitten.

Korjataksemme tilanteen meidän pitää tiedostaa ja ratkaista kolme iso haastetta:

1)   Perinteinen yritysmaailmamme suhtautuu ylimielisesti uuden teknologian mahdollisuuksiin ja start-up toimintaan. Internetin käytön hyötyjä ei ymmärretä ja ylimmän johdon näkemys on jäänyt edelliselle vuosikymmenelle. Digitalisoituminen nähdään enemmän uhkana ja yksittäisinä hankkeina, kuin strategisena mahdollisuutena.

2)   Keskitymme teknologian kehittämiseen, kun pitäisi keskittyä sen hyödyntämiseen. Oleellista ei ole tuleeko mökin mummolle tehokas laajakaista, vaan se, mitä palveluita hänelle voitaisiin tuottaa internetiä hyödyntämällä.

3)   Panostamme aivan liikaa tuotekehitykseen kaupallisuuden ja asiakastyön kustannuksella. Budjetti ja osaaminen allokoidaan tuotekehitysprosesseihin, myynti ja markkinointi saavat murusia ja asiakkaiden ääni ei ole kuulu suunnittelupöytiin saakka. Huipputeknologiayrityskään ei pärjää, elleivät tuotteet/palvelut mene kaupaksi.

Talouspolitiikkaamme johdetaan edelleen teollisuuden ja korporativismin pelisäännöillä. Kotimaisen pääomasijoitustoiminnan hiipuessa ja ulkomaisten rahoittajien vierastaessa huonosti kilpailukykyistä toimintaympäristöä, kasvuyritystoimintaa rahoitetaan julkisilla tukimalleilla.

Yhä kovenemassa kansainvälisessä kilpailussa kasvuyritysten tulevaisuudesta siis päättävät poliittiset toimijat ja virkamiehet, joille suurempi huoli on se, miten paljon ja mihin rahaa jaetaan, kuin se miten sitä ansaitaan.

Yrittäjyyden edistämisessä on enemmän kyse kulttuurin muuttamisesta kuin rahan jakamisesta. ICT –toimialan innovatiivisilla, korkean osaamisen kasvuyrityksillä olisi hyvät edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, jos toimintaympäristö olisi kannustavampi.

Hyvinvointimme on rakennettu rohkealla uudistumisella, nytkin valtiovallan pitäisi olla rohkea ja toimia räväkästi. Näyttää esimerkkiä kasvuyrityksille. Jos suomalaisia johtaa esimerkillä ja edestä, muutos voi olla nopea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Niitä uutta 200.000 työpaikkaa ei tule syntymään. Jää ei pala, vaikka olisi kuinka hyvät ja kuivat sytykkeet.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

> Säilyttääksemme nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut meidän täytyy pystyä luomaan 200.000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Tavoite on mahdoton. Sen sijaan on täysin mahdollista saavuttaa sellainen tavaroiden ja palveluiden tuotannon tason kasvu, joka vastaisi 500.000 tämän hetken työntekijän työpanosta. Kilpailukyky saavutetaan korvaamalla mahdollisimman monia työntekijöitä kehittyneellä teknologialla.

>Keskitymme teknologian kehittämiseen, kun pitäisi keskittyä sen hyödyntämiseen.

Teknologian hyödyntäminen on osa teknologian (soveltavaa) kehittämistä.

>Panostamme aivan liikaa tuotekehitykseen kaupallisuuden ja asiakastyön kustannuksella.

Panostamme hieman liikaa tuotekehitykseen tuotantoteknologian kehittämisen ja soveltamisen kustannuksella.

> Perinteinen yritysmaailmamme suhtautuu ylimielisesti uuden teknologian mahdollisuuksiin ja start-up toimintaan.

>Yrittäjyyden edistämisessä on enemmän kyse kulttuurin muuttamisesta kuin rahan jakamisesta. ICT –toimialan innovatiivisilla, korkean osaamisen kasvuyrityksillä olisi hyvät edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, jos toimintaympäristö olisi kannustavampi.

Näinhän se on. Mutta pohjimmainen tarkoitus ei saa olla työllistäminen vaan tuloksen tekeminen. Työpaikkoja tulee, jos on tullakseen. Talousjärjestelmää on muutettava siten, että ostovoimaa riittää ilman töitäkin. Se on koko elinkeinoelämän etu.

Pekka Heliste

Suomihan tuhosi Sonerassa ja Nokiassa tulevaisuutensa

Sonera annettiin ilmaiseksi Telialle ja samalla loppui yhteistyö verkkolaitteiden kehityksessä ja siirtyi Ericssonille

Nokiassa taas syntyi insinöörien kapina, kun hedelmät jaettiin pienelle hyvä-veli-porukalle. Se kukistettiin kilpailijoiden ja valtion voimin

Mutta sen jälkeen kukaan ei viitsinyt kehitellä uutta merkittävää eikä Ollila ja muut hyvä-veli-verkon jäsenet kyenneet

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

> Mutta sen jälkeen kukaan ei viitsinyt kehitellä uutta merkittävää eikä Ollila ja muut hyvä-veli-verkon jäsenet kyenneet

Pinnan alla tapahtuu. "Ollila ja muut hyvä-veli-verkon jäsenet" eivät ole koskaan kehitelleet mitään, vain sabotoineet muiden panoksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset