tuomoluoma

Kanadaan, Ruotsiin vai kaljalle

Sata vuotta sitten vuosisadan vaihteessa maatalousvaltaisessa Suomessa elettiin taloudellisesti kovia aikoja. Kun talon tai torpan vanhin poika peri elinkeinon, niin muiden sisaruksien oli pakko etsiä toimeentulonsa muualta. Noiden vuosien aikana lähes 400.000 suomalaista muutti toimeentulon perässä Pohjois-Amerikkaan ja Kanadaan, kun kotiseuduilta ei löytynyt vaihtoehtoja.

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa yli 300.000 suurten ikäluokkien nuorta muutti työn perässä Ruotsiin. Pelkästään maatalous ei kyennyt enää elättämään poikkeuksellisen isoja ikäluokkia ja Suomen teollistuminen tuli Ruotsiin verrattuna jälkijunassa. Nuorilla ei ollut muita vaihtoehtoja, jos meinasi selvitä jokapäiväisestä elämästään.

Olemme taas tällä hetkellä edellisten kaltaisen haasteen edessä: tällä kertaa Suomen historian ehkä suurimman tai ainakin vaikeimman rakennemuutoksen. Muutoksen, josta selviäminen edellyttää poliitikoilta erityisen vaikeita päätöksiä, yhteiskunnalta valtavia rakenteellisia muutoksia ja jokaiselta kansalaiselta joustavuutta tinkiä saavutetuista eduista.

Sata vuotta sitten lähdimme etsimään onneamme Kanadaan, 60-luvulla Ruotsiin, mutta 2010-luvulla lähdemme kaljalle. Mitäpä sitä työnhakuun ulkomaille tai edes naapurikaupunkiin, kun hyvinvointiyhteiskunta on rakentanut tukiautomaatin, jonka turvin voi lähteä rankan konsolipeliyön jälkeen rauhassa syrjäytymään paikalliseen. 

Sosialistinen hyvinvointiyhteiskuntamalli on ulkoistanut vastuun toimeen tulemisesta yksilöiltä yhteiskunnalle. Se on totuttanut meidät saamaan etuja ja peräämään oikeuksia. Samalla olemme unohtaneet velvollisuutemme: vastuun omasta hyvinvoinnista ja jokaisen kynnelle kykenevän panoksesta yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä.

Virastoissa tukia jakavat virkailijat saavat osakseen haistattelua, sairaaloissa vartijat valvovat hoitohenkilökunnan turvallisuutta ja kouluissa vanhemmat käyvät ojentamassa opettajia. Emme ole tulleet ainoastaan vaativiksi ja vastuuttomiksi, vaan myös kiittämättömiksi.

90-luvun alkupuolella naureskeltiin dokumentille Neuvosto-Karjalasta, missä paikallinen lastenkodin johtajatar esitteli ruokottomien vessojen sitä itseään täynnä olevia pyttyjä ja syytti kovasti, kun Jeltsin ei tee mitään. Ei naurata enää. Nyt meillä alkaa olla omat pyttymme kukkupäissään haasteita, mutta sen sijaan, että rupeaisimme lapioimaan, odotamme ”omia jeltsineitämme” hoitamaan hommat.

Olemme rakentaneet oman hyvinvointineuvostoliittomme, jossa kansalaisten mentaliteetti ja virkakoneiston asenne ovat suoraan Brezhnevin ajalta, sillä erolla että meillä on rahaa millä mällätä. Vielä.

Tätä tuottavuuden heikentymisen ja velan kasvun vauhtia olemme vararikossa paljon nopeammin ja paljon syvemmällä, kuin yksikään talousasiantuntija kehtaa TV-uutisissa ääneen sanoa.

Ainoa pelastus on tehdä enemmän ja laadukkaampaa työtä - jokaisen kynnelle kykenevän eettisestä vakaumuksesta, koulutuksen muodollisesta tasosta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Mitä tahansa työtä, jolla joka päivä tuotamme enemmän kuin kulutamme. Ja jos sitä ei löydy ”kodin lähipiiristä”, niin silloin sitä pitää lähteä tekemään sinne missä sitä on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Meillä on rahaa millä mällätä." Aijaa : D

jouko nevaleso

Yrittäjä ottaa selvää montako tukieuroa on edes mahdollista louhia.
Vähentää siitä Helsinkiläisen asumiskulut, ylipäiväyksen menneet sapuskat ja huomaa, että tuskin jää rahaa edes kiljupanokseen, "kaljalle" tuskin.

Martti Laines

Kaikista erikoisinta on, että tästä oman elämänsä vastuun ulkoistamisesta (jota irvokkaasti myös hyvinvointiyhteiskunnaksi on kutsuttu) on tullut jonkinlainen yhteiskunnallisen 'moraalinen saavutus' ja kiveenkirjoitettu itsestäänselvyys. Mielestäni ihminen on onnellisin kun hän saa ja kokee elävänsä omaa elämäänsä, eikä valtiolle tai kenellekään ulkoistettua. On (järjestelmän kahleista) vapaa, tekee omat valintansa, nauttii ilot ja kärsii kolhut.

Oli se elämä sitten vaikka Kanadaan muuttaminen - ainakin se on oma elämä eikä sosiaalivirastotädin lomaketietojen mukaan järjestelmänmukaisen harmaa.

Koska 'hyvinvointivaltio' sitäjatätä ei nykymallin muuttamisesta käytännössä voi edes keskustella. JOku suomalainen kansanluonnejuttu vai liekö vain elämänulkoistuskulttuuriin kasvamista, eikä boksin ulkopuolelta ja ulkopuolelle kyetä enää katsomaan -- kuten esim noina Kanada ja Ruotsi -vuosina ...todella outoa kuitenkin.

Pekka Iiskonmaki

#3
Suomen malli on pitkälti DDR:n malli. Harvoilla menee hyvin ja muiden elämä on valtion puolelta normitettua ja harmaata.

Miten voi mennä kaljalle? Ei sekään onnistu Suomessa kovin helposti.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Suomessa itketään siitä, että työn saattaa joutua vastaanottamaan jopa 1,5 tunnin matkan päästä kotiovelta. Kuten blogisti kirjoittaa, joskus sitä jouduttiin lähtemään merten yli.

Työttömyysasteesta lähtisi prosentti tai pari, jos maakuntien tehtailta työttömäksi jääneet viitsisivät nostaa ahteriaan ja muuttaa seuduille, joilla töitä vielä on. Ei ehkä ihan samalta alalta, mutta töitä silti. Ansiosidonnainen ja oma sohva tuntuu kuitenkin mukavammalta. Helsingin busseja tullaan sitten ajamaan naapurimaista ja joskus kauempaankin. Joillekin työt vielä kelpaavat.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Työttömyysasteesta lähtisi prosentti tai pari, jos maakuntien tehtailta työttömäksi jääneet viitsisivät nostaa ahteriaan ja muuttaa seuduille, joilla töitä vielä on."

Voi kun asiat olisivatkin noin yksinkertaisia.

Voisiko olla niinkin, että toinen joutuu työttömäksi ja toisella on hyvä työ ko. paikkakunnalla. Lasten koulunkäynti on kunnossa ko. paikkakunnalla tai jokin muu hyvä lapsista johtuva syy. Työttömyyspaikkakunnalta myytävällä asunnolla ei saa uudelta paikkakunnalta järkevää asuntojärjestelyä. Panttina olevaa asuntoa ei pysty myymään tässä tilanteessa. On mielestäni olemassa myös ihan järkeviä syitä esteenä siirtymisille.

Ei kaikki ole ahterista kiinni, kannattaisi ehkä laskea vähän katsetta alemmaksi, jotta näkisi todellisuuden. On niillä työttömilläkin aivot, vaikka sitä ei haluaisikaan tunnustaa.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Tietenkin asia on monitahoinen. Joka tapauksessa työvoima ei nykyään liiku töiden perässä niin kuin ennen ja yhtenä syynä tähän on riittävän hyvät työttömyyskorvaukset. Ei tule motivaatiota.

Uudelta paikkakunnalta ei ole mikään pakko ostaa asuntoa. Eikä koko perheen ole pakko muuttaa. Yhtä hyvin voi ottaa pienen ja halvemman asunnon, jossa asuu viikot ja viikonloput sitten viettää perheen kanssa varsinaisella kotipaikkakunnalla. Virolaisille tämä järjestely kelpaa, suomalaisille ei.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #14

Yrittäjän tehtävä on voiton maksimoiminen, vai olenko ymmärtänyt väärin? Yrittäjälle tällainen toiminta katsotaan hyveeksi ja hyväksyttäväksi. Moniko yrittäjä ottaa ulkopuolisia ohjeita vastaan, jotka eivät sovi hänen omaan ajatteluunsa?

Kun työtön ei saa työtä/hae työtä riittävän innokkaasti, niin kyllä muut ovat neuvomassa, että miten tulee toimia. Hyödyn maksimoiminen (jos sellaisesta nyt voi oikeasti puhua) katsotaan rikokseksi. Muiden pitää antaa päättää omasta puolestaan. Mikäli muuttamisesta uudelle paikkakunnalle ei saa kannattavaa, niin pitääkö niin siitä huolimatta tehdä, tekisikö yrittäjä siten?

Työtön voi toki alkaa yrittäjäksi, mutta mikäli hänellä ei siihen ole edellytyksiä, niin kyllä ainut konsti on, että joku hänet työllistää. Työn vastaanottamiseksi sen pitää olla kannattavaa. Kyllä jokaisen pitää itse osata päättää tekemisistään. Joillekin suodaan veroparatiisit, ja toisille työttömyysturva. Molemmat lienevät poliittisia valintoja, ja ainahan voi tehdä poliittisia muutoksia, mikäli haluja löytyy.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #17

Ymmärrät Jari varmasti että vertauksesi yrittäjään ontuu. Työttömän "voiton maksimointi" kun tapahtuu toisten ihmisten rahoilla. Ja sehän tässä varsinainen ongelma on. Toki jokainen voi omalla kustannuksellaan asua vaikka huitsin nevadassa ja viitata kintaalla työpaikoille, missä ne sitten ovatkin. Mutta kun tämä tehdään muiden rahoilla on se myös muiden asia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #29

”Ymmärrät Jari varmasti että vertauksesi yrittäjään ontuu. Työttömän "voiton maksimointi" kun tapahtuu toisten ihmisten rahoilla. Ja sehän tässä varsinainen ongelma on. Toki jokainen voi omalla kustannuksellaan asua vaikka huitsin nevadassa ja viitata kintaalla työpaikoille, missä ne sitten ovatkin. Mutta kun tämä tehdään muiden rahoilla on se myös muiden asia.”

Et nyt ehkä ihan ymmärtänyt pääpointtia. Poliitikot luovat pelisäännöt, joita voi lain mukaan noudattaa.

Nythän puhutaan paljon suuryritysten verojen kierrosta veroparatiisien kautta. Poliitikot sallivat tämän. Kun verojen kiertäminen sallitaan, niin yrityksethän tietenkin tekevät niin, jos kykenevät. Kiertämällä verot, niin muiden on maksettava enemmän, kuin jos nuo veronkierrot olisi estetty.

Lisätään tähän vielä yritystuet. Nyt yrityksiä tuetaan ”muiden rahoilla” ja onnistuessaan yritys voi maksimoida hyödyt vaikkapa noiden veroparatiisien kautta. Kaikki tämä taas tehdään poliitikkojen siunauksella.

Poliitikot laskevat yhteisöveroa, jolloin yritysten tarvitsee maksaa vähemmän veroja. Jälleen muiden tarvitsee kerätä enemmän, mikäli pitäydytään vanhoissa käytännöissä.

Muiden rahoilla koulutetaan työväkeä, luodaan infraa jne. Tämäkin kaikki tehdään yhteisellä sopimuksella.

Mikäli työtön nyt riutuu työttömyyskorvauksellaan, niin sekin on poliittinen päätös. Tämä on täysin sallittua toimintaa pelisääntöjen puitteissa. Poliitikothan voisivat laatia pelisäännöt, jossa kaikki olisi työllistettävä.

Yhteisessä veneessä tässä ollaan. Jokainen toimii omaksi parhaakseen pelisääntöjen rajoissa, ja jotkut jopa ne ylittäen. Voittojen maksimoiminen on kaiketi kaikkien tahojen oikeus, mikäli säännöt niin sallivat. Moralisointia voi osoittaa toki moneen suuntaan.

” Mutta kun tämä tehdään muiden rahoilla on se myös muiden asia.”
Noita muiden rahoja sanotaan mm. verovaroiksi. Kysymyshän on kuitenkin meidän yhteisestä hyvinvoinnista ja suomalaisten pärjäämisestä, joten muiden rahoja pitää käyttää viisaasti. Ei tämä yhteiskunta laiskuuteen kaadu, vaan huonoihin pelisääntöihin. Nyt tuota muiden rahaa laitetaan paikkoihin, joihin en sitä mitenkään haluaisi laittaa, vaikka maksajaksi joudunkin.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

#14
Työvoiman liikkumista jarruttaa tehokkaasti asunnon vaihdon rankka verotus.

Ensimmäisen vuoden palkka menee asunnon leimaveroon/muuttoon. Sitten voikin olla taas edessä uuden työpaikan vaihto.

Liikkuvuuden verotus on suurin syy noihin ongelmiin. Niihin ei ole tulossa muutoksia, joten tilanne vain pahenee.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kolme vuotta Jenkeissä perheen kera opetti, että monen kynnys emigroitumiseen taitaa laskea, mitä pitempään tilanne jatkuu. Poikkeuksena tietenkin ne, jotka ovat saanet asiansa itseään tyydyttävään kuntoon omin voimin.

jouko nevaleso

Ei sinulla kantasuomalaisena ole asiaa Helsingin bussikuskiksi.

Siivoaminenkin voi tehdä tiukkaa jos tiedät mitä palkkaa pitäisi saada.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Blogisi vastaa täysin näkemystäni. Olen vastaavista asioista kirjoittanut ja kommentoinut varsin paljon. Niinpä otan nyt otteen omasta blogistani kesäkuulta 2011:

Blogistani 6.6.2011 (ennen nykyisen hallituksen syntymistä)

"Yrittäjyys ei ollut kovinkaan suosittu sana vaalien alla eikä ole edelleenkään kun hallitusta väännetään hiki tukanrajassa. Aika heiveröiseksi se on jäänyt näissä verkkolehden ”Puheenvuoroissakin”. Yrittäjyys ja yrityksien menestyminen on vahvasti sidoksissa globaaliin markkinakenttään - Eurooppa etunenässä. Laajasti sentään tunnustetaan että vienti on tärkeä. Alkaneen eduskuntakauden aikana neljännes PK- yrittäjäkunnasta tarvitsee jatkajan. Valtaosalle sitä ei perheestä löydy. Siis kysymys on kokonaisuudessaan kymmenistä tuhansista yrittäjistä. Kumpi mahtaisi olla tärkeämpi esim. köyhyyden poistaminen leikkauksia suuntaamalla vai motivaation säilyttäminen ja synnyttäminen yrittäjyyden tukemiseksi. Kysymys ei suinkaan ole vastakkain asettelusta vaan priorisoinnista. On tietysti helpohkoa todeta, että kyllä markkinatalous huolehtii yrityksien syntymisestä ja kehittymisestä. Varmasti paikallisilla markkinoilla toimivilla palveluyrityksillä näin onkin – lyhyellä aikavälillä. Mutta paikallisia elinvoimaisia markkinoita ei synny jos isompi kuva häiriintyy – mm. alueelta ulospäin vievä teollisuus tai matkailu näivettyvät. Yksinkertaisesti ei synny jaettavaa köyhille eikä varakkaammille - ei yrittäjille eikä palkansaajille.

Jos emme pysty porukassa tukemaan yrittäjyyden kehitystä sukupolvenvaihtoineen, menettää moni nyt suunniteltu talouden kohennusasia merkityksensä. Jos yritysapparaatti alkaa näivettyä, suhteellisesti köyhien määrä kyllä vähenee mutta absoluuttisesti köyhien määrä kasvaa rajusti. Varojen kerääjillä ja jakajilla (siis virkamieskoneistolla) uhkaa työt kaventua kun ei ole mistä kerätä ja vielä vähemmän mistä jakaa. Niin kun sitä velkaa ei voida enää käsitykseni mukaan kasvattaa."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onnistunut ja toimiva yrittäjyys on todellakin merkittävä tekijä. Suomessa vain sattuu olemaan aika paljon ns. yhteiskunnan haltuun otettuja aloja, joille ei voi päästä kilpailemaan, vaikka parempia ja tehokkaampia ideoita löytyisi.
Esim. koulutus laajassa mielessä on yksi näistä aloista. YLE:n roolista vapaiden medioiden seassa on myös paljon puhuttu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ymmärrän periaatteessa blogin sanoman, mutta käytännössä saattaisi olla aika kaukaa haettu ajatus, että toinen päivittäisten toimeentulovaikeuksien kanssa painiskelevan perheen vanhemmista Pihtiputaalla ilmoittaisi jonain päivänä, että "otin vekselin ja ostin lentolipun Kanadaan". Ja mitäpä hänellä siellä olisi vastassakaan, kun olisi Montrealissa päässyt terminaaliin koneen laskeuduttua.

Maan sisäinen muuttoliike etelämmäksi ja kaupunkeihin on pitkälti tapahtunut juuri tuosta työllistymisestä johtuen, mutta yksilötasolla jokaisella on oma ainutlaatuinen tilanteensa ja sekin pitää ottaa huomioon tosiasiana ennen kuin lainsäädäntöä rukataan yleisten periaatteiden mukaiseksi.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Siellä odottaisi käännytys kuuden kuukauden jälkeen mikäli ei onnistuisi kaksinnaimaan tai olisi ammatiltaan lääkäri. Jälkimmäsisessä tapauksessa tuskin olisi kuitenkaan tarvetta ihan Montrealiin asti lähteä. Ja aika lailla taitaa kaikki länsimaat kamppailla samoissa vaikeuksissa.

Seuraava muuttoaalto Suomesta tulee Venäjälle.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kauppalehti tänään:

"Joka kymmenes suomalaisyritys suunnittelee työvoiman palkkaamista ja joka neljäs aikoo investoida koneisiin. Yritysten aikeita selvitti Grant Thornton.

Suomalaisten yritysten luottamus talouteen pinnisti plussalle ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen, ilmenee tilintarkastus- ja konsulttiyritys Grant Thorntonin"

Positiivisiin uutisiin on selvityksen mukaan vaikuttaneet mm. hallituksen veroratkaisut sekä työmarkkinaneuvottelujen tulokset.

Toivotaan, että tulokset muuttuvat "lihaksi". Sen tiedän omista verkostoistani, että töitä kehityspuolella on tehty koko ajan 2010 jälkeen ja taseetkin ovat kunnossa ns. veturiyrityksillä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Lisää positiivisia signaaleja (kauppalehti tänään)

"Vähittäiskauppa kasvoi odotettua enemmän euroalueella marraskuussa. Plussaa kertyi 1,4 prosenttia edelliskuukauteen ja 1,6 prosenttia edellisen vuoden marraskuuhun verrattuna."

Työttömyys on vielä korkealla 12,1 %:n tasolla (euromaat), mutta käänne näyttäisi olevan kallellaan parempaan suuntaan.

PS. Laitoin Tuomo näitä positiivisia uutisia sinun blogiisi, koska lietsot osaltasi uskoa tulevaisuuteen ja kannustat "käärimään hihat"

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kanadaan, Ruotsiin vai kaljalle? Ei mihinkään edellämainituista, vaan ponnistetaan itse niistä asetelmista mitä on kohdalle sattunut:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Venninen

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Keväällä on valoa näkyvissä, tai ehkä syksyllä.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Tiedäthän, että maailma on muuttunut sadassa vuodessa. Voisitko, Tuomo, kertoa, miten esimerkiksi vuoden pitkäaikaistyöttömänä sosiaaliturvalla ollut henkilö pystyy menemään Kanadaan töihin? Entä mitä ihmeen sosiaalitukia sinä oikein nostat, kun rahasi riittävät Pleikkariin ja kaljalla käymiseen samaan aikaan, kun meillä normaaleilla ihmisillä pitää jokainen penni laskea tarkkaan?

Olen itse ns. "paremmin pärjäävä", koulutettu, rahaakin säästössä ja minulla on paljon työkokemusta. Olen pyrkinyt Kanadaan töihin, mutta se ei olekaan niin helppoa kuin voisi blogisi perusteella olettaa, vaan siinä tulee vastaan kaikenlaisia erilaisia ongelmia. Minä olisin todennäköisesti niistä selvinnyt, koska olen "hyväosainen", mutta jos on vähänkään vaikeammassa tilanteessa, se ei olekaan niin helppoa. Asiat eivät nimittäin toimi enää samalla tavalla kuin sata vuotta sitten.

On törkeää ryhtyä syyllistämään huonompiosaisia, kun itsellä on asiat paremmin ja mahdollisuuksia, joita suurelle osalle ihmisiä ei koskaan tule.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Runollisesti sanoen, pahoinvointineuvostoliitossa elämä on vähän niinkuin märkä takkapuu: palaa huonossa hapessa kituliaasti, ei tuota lämpöä, eikä juuri valoakaan ja syytää ympäristöönsä häkää. Se on nonsensus-pahoinvointineuvostoliittomme luonnollinen tulos: haaskattua ihmiselämää.

Joidenkin mielestä elämän pitäisi olla mahdollisimman vapaata, täyteläistä ja puhdasta palamista: ympäristössä pitäisi olla happea, takassa kunnollinen imu ja riittävästi tilaa puhtaalle palamiselle.
Moni tavoitellee tätä, muttei siihen yllä. Niin on säädelty, holhottu, valvottu ja rangaistu.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Kanadaan, Ruotsiin vai kaljalle"

Kanada on liian kaukana, Ruotsilla on se hyvä puoli, ETTEI se ole mätävaluutta eurossa. Mutta Ruotsissa on liikaa mamuja, joten sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

Kaljalle meno kuulostaa ihan hyvältä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Laitan muutaman linkin tänne, joista kannattaa lukea eri tukien määrät.

http://www.tem.fi/files/32573/TEMjul_7_2012_web.pdf

http://yle.fi/uutiset/tyottomyysmenot_kasvoivat_hu...

Toinen on vuodelta 2011 ja toinen vuodelta 2012.

Lisäys:

Ei vieläkään tarpeeksi keskustelua. Nokitan, lisäksi työnantajilta kelamaksun poisto, n. 1mrd€/vuosi.

Käyttäjän jniinisto kuva
Juhani Niinistö

Ei Kanada ole huono vaihtoehto tänäänkään, jos lähtijä on hyvin koulutettu, melko nuori ja terve. Matalapalkka-aloille ei Suomesta kannata mennä, jo yksin Kanadan työlainsäädännön takapajuisuuden takia. Mutta valkokaulustehtäviin ehkä kannattaa. Koulutuksen kalleus ja mm julkisen päivähoidon puuttuminen (Quebec asia erikseen) saavat suomalaiset lapsiperheet kauhistumaan. Mutta jos potentiaalinen maastalähtijä ei vanhemmuutta suunnittele, Kanada voi sopiakin. Terveydenhuollon saatavuus on aivan muuta kuin suomalainen terveyskeskusstandardi, verotus on kohtuullista ja avioliittolakikin kohtelee kaikkia tasavertaisesti.

Työlupia Kanadaan on vaikea saada eikä työlupa johda välttämättä pysyvään asumisoikeuteen. Mutta oikeaa siirtolaisstatusta voi yrittää, tosin sillekin linjalle on viime vuosina rakennettu työvoimakysyntään perustuvia kriteerejä. Kanadan järjestelmässä pysyvä asumisoikeus myönnetään jo ennen maahantuloa, jos henkilö on papereiden perusteella hyväksytty. Prosessi voi kyllä kestää vuoden tai kauemmin. Alle 30-vuotiaille on tarjolla vuoden kokeilumahdollisuus.

Erkki Krogerus

Aikamoisia yleistyksiä ei se yrittäjäkään itse itselleen maksa. Yrityksen palkat maksaa asiakkaat. Kenen rahalla yrittäjä pärjää. Ei se, että työtön saa valtiolta rahaa, tee hän eriarvoiseksi. Valtio antaa yrityksille rahaa jolla maksetaan palkkoja. 200 kansanedustajaa saa törkeän suurta palkkaa eikä paljoa työt rasita. Valtiolla on suuri määrä ihmisiä töissä byrokration rattaita pyörittämässä. S
Suomesta on tehty sellainen säädösviidakko maa, jossa eivät edes lainlaatijat pysty olemaan rikkomatta lakia.
Suomen eduskunnan täytyy alkaa siivota säädösviidakkoa, jotta ihmiset saisivat elää vapaina ja ilman poliitiokojen säädöksiä.
Nykyinen hallitua on lisännyt entuudestaan hölmöjä säädöksiä.
Minua on ruvennut jo naurattamaan nämä säädökset ajoin: 80km/h kehä II ja ihmettelin, että kaikki autot ajoivat minun ohi ja mielettemöllä vaihdilla ja osa puhui kännykkäänsä korva kännykässä. Siinä rikkottiin oikein urakalla näitä säädöksiä, eipä ollut poliiseja missään. Rupesin miettimään milloin olen nähnyt poliisin viimeksi pitipä miettiä pitkään.
Meillä yrittäjillä on ongelmana se, ettei ulkolaisilta yrittäjiltä vaadita samoja asioita ja heidän ei tarvitse maksaa veroja. Kunnallinen ja valtiollinen hankinta päätyy aina halvempaan tarjoukseesn, joka on usein ulkolainen yhtiö.
Parempi ehkä olisi laittaa eduskunta pakkolomalle loppuvuodeksi, niin säästyttäisiin uusilta rajoituksilta.

Toimituksen poiminnat