tuomoluoma

Suomikin on joukkuepeli!

Keväällä 2011 Suomi voitti jääkiekon maailmamestaruuden. Pelaajien taso yksilöinä oli kaukana parhaista joukkueista, mutta pelaaminen joukkueena oli ylivoimaisen hyvää.  Koripallon EM-kisoissa 2013 Suomi voitti monta koripallon suurmaata hyvällä joukkuepelillään. Nuorten 2013 MM-kisoissa ja Sotshin olympialaisissa Suomi taas näytti, miten loistavalla joukkuepelillä voi kaataa materiaaliltaan paljon parempia vastustajia.

Näiden joukkueiden menestyksen takana eivät olleet parhaat välineet, hyvä huolto tai lajiliiton tuki. Menestys nousi loistavasta johtamisesta.

Suomen taloudessa on tällä hetkellä tilanne, jossa meillä on kentällä historian kehnoin materiaali: huoltosuhteen kehitys on Euroopan huonoin, teollisuuden rakennemuutos Nokioineen dramaattinen, historian kokemus kansainvälisen kuluttajakaupan kilpailussa menestymisestä kovin vähäistä ja vielä kaupan päälliseksi Venäjän tilanteella saattaa olla iso negatiivinen vaikutus Suomen talouteen.

Nyt jos koska tarvitsemme liike-elämän kansainväliselle kentälle voittajajoukkueita. Hyökkääjiä, jotka tekevät paljon kauppaa. Puolustajia, jotka syöttävät uusilla tuotteillaan loistavia diilejä. Maalivahteja, jotka pitämällä talouden kunnossa turvaavat selustan kilpailijoiden hyökkäyksiltä. Ennen kaikkea tarvitsisimme loistavia valmentajia ja modernin pelin osaavaa joukkuejohtoa!

2010-luvun digitaalisessa ympäristössä menestyvän yrityksen kilpailuetu löytyy sen yrityskulttuurista, jonka keskiössä on asiakaskokemus. Dynaamiset ja asiakaslähtöiset, vahvan ja yhtenäisen kulttuurin omaavat yritykset menestyvät kaikilla mittareilla kilpailijoitaan paremmin. Tässä ryhmässä ei valitettavasti ole kovinkaan monta suomalaisyritystä, vaan niiden valtaenemmistö alisuoriutuu. 

Menestystä rajoittavat esteet eivät kuitenkaan löydy talouden tilasta tai ympäristön edellytyksistä.  Ne löytyvät pääosin johdon asenteista ja osaamisesta. Johtajat rakentavat kulttuurin. Suomalaisen liike-elämän johtajat eivät ole kasvaneet kehityksen mukana samalla tavalla voittajajoukkueiden valmentajiksi, kuin joukkueurheilumaailman kollegansa. Tai useat eivät valmentajiksi lainkaan – monille johtaminen on edelleen asema, eikä ammatti.

Aitiosta huutelemalla ei valmenneta yhtään joukkuetta mestaruuteen!

Suomalaisen johtamisen kolme suurinta haastetta ovat:

1)   Arvontuotanto 2010-luvun globaalissa kilpailuympäristössä

Rautalangasta väännettynä, pystyykö yritys ylittämään asiakkaan odotukset joka päivä tuhansissa erilaisissa kohtaamisissa ja tuottamaan ainutlaatuista merkitystä ja/tai arvoa, josta asiakas on valmis maksamaan. Räätälöimään ratkaisut asiakas- ja tilannekohtaisesti. Uudistumaan jatkuvasti. Reagoimaan supernopeasti. Uudelleen, uudelleen ja uudelleen.

Tällaista liiketoimintaa ei pysty johtamaan Äänekoskelaisen paperitehtaan märkäpään läpäisyn optimoinnista saaduilla opeilla ja kokemuksella. Kokemuksella maailmasta, jossa laadun tekevät koneet, joiden ohjaamiseen ei fiilis vaikuta. Kokemuksilla maailmasta, jonka kehityssykli on valtavan paljon nykyistä hitaampi ja ennustettavampi. Maailmasta, josta Kotlerkin kirjoitti.

Tämän päivän ympäristössä arvontuotannon kilpailukyky perustuu yhtenäiseen kulttuuriin, jossa työntekijät ovat yhdessä saumattoman asiakaskokemuksen rakentajia, innovatiivisuus ja jatkuva uudistuminen (riskinotto) ovat arkipäivää, mutta jossa tämä sosiaalinen ja siiloton ekosysteemi on organisoitu teollisen jämäköiksi toimintaprosesseiksi. Tällainen kulttuuri rakentuu arvoille, osaamiselle ja tunteille – ja sitä voi johtaa vain arvoilla, osaamisella ja tunteella.

2)   Digitalisoituminen

Jopa 30% viime vuosien kehittyneiden maiden BKT-kasvusta on tullut internetin käytön hyödyntämisestä. Digitaalisia palveluja hyödyntävät pienyritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, ne vievät kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja. Silti Digibarometri 2014 mukaan yritysten digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi vasta sijalla 17, vähän Venäjän perässä. Miksi? Vaikka, toimintaympäristön edellytykset ovat maailman kärkeä.

Vanha viisaus meni jotenkin niin, että rajoittunut osaaminen luo epävarmuutta, epävarmuus luo pelkoa ja pelko aiheuttaa vastustusta. Johdon oma kompetenssi ei riitä hahmottamaan digitalisoituvan liike-elämän toimintalogiikkaa ja sen luomia mahdollisuuksia ei kyetä näkemään strategisen tason asioina. Sen seurauksena ratkaisuja toteutetaan yksittäisinä erillisinä hankkeina, jotka koetaan vain kuluna ja jotka eivät skaalaudu mittakaavahyödyiksi. Tällöin ei myöskään synny merkittäviä tuloksia, ja mitäpä sitä johtoryhmissä ja hallituksissa vähäpätöisiä asioita noteerattaisiin.

3) Menneisyyden taakka

”Management by perkele” on Suomen rajojen yli tunnettu käsite. Siinä kuvastuu sota-ajoista äidinmaitonsa ammentaneiden sukupolvien epäluulo ja käskyttävä suhtautuminen alaisiin. Se näkyy ja kuuluu edelleen suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Eletään niukkuudesta ja puolustetaan saavutettua, kun pitäisi ottaa riskejä ja luoda uutta. Oletetaan, että ihmiset toimivat kuin hyökkäysrintama, jossa johtajat antavat alaisilleen tarkkoja käskyjä ja määräyksiä, joita pitää noudattaa tinkimättömästi.

Tämänkin päivän kovat haasteet toki tarvitsevat lujia johtajia, mutta 2010-luvun johtajan kovuus ei ole kiinni äänen voimakkuudesta tai RUK:n kurssin numerosta, vaan luottamuksesta. Uskallanko ja haluanko laittaa tuon ihmisen kanssa itseni likoon? Osaako hän kertoa ja kuvailla minulle niin inspiroivan vision, että haluan palavasti päästä sinne? Pitääkö hän minun työtäni ja panostani tärkeänä sinne pääsemisessä? Luoko hän minulle tarkoituksen tehdä työtäni? Sen voiman joka saa poikkipyryisenä pakkasaamunakin minut ylös, liikkeelle ja motivoituneena arjen haasteiden kimppuun.

Summary

Kuten olemme kuullet viikonloppuna uutisista, Suomea uhkaa pudotus alempiin pelisarjoihin. Ellemme pysty loppuvuoden aikana voittamaan merkittäviä ratkaisevia pelejä, pudotus on väistämätön. Suomen pelijohtajien pitäisi ymmärtää nyt, että tulevaisuuden pelejä voitetaan harvemmin eilisen taktiikalla. Uusia valmentajia pitää löytyä paljon ja nopeasti. Suomikin on loppujen lopulta joukkuepeli.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Hyvä kirjoitus ja juuri tästä on kysymys, pahoin vain pelkään, että vasta kun johtajistossa on riittävästi tapahtunut sukupolvenvaihdosta saadaan tuloksia aikaan. Esimerkkisi urheilun saralta kertoo juuri sen, että nuori energia yhdistettynä ammatimaiseen johtamiseen tuo tulosta. Kun otat nuoren jotoryhmän, joka koitaa ohjastaa sitä +50 pohjaista myyntitiimiä, tiedät kyllä mitä siitä seuraa...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Taas kerran Tuomolta täyttä asiaa. Laitapa kirjoitus tarjolle Suomen Yrittäjien lehteen (uskoisin, että julkaisevat) - ja jaettavaksi yrittäjien alueorganisaatioihin sekä kauppakamarien aluekonttoreihin (voisivat monistaa nettijulkaisuihin). Tässä aviisissa ei valitettavasti yrittäjät jouda sankoin joukoin päivystämään.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Kiitos Seppo, meinaatko että he voisivat jakaa?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

SY:n Yrittäjäsanomat olisi yksi sopiva. Tulee sekä paperi-, että nettiversiona. Sieltä varmaan löytyy sopiva yhdyshenkilö. Hyvääpä se tekisi Jussi Järventaustaakin herätellä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

'' Suomea uhkaa pudotus alempiin pelisarjoihin.''

Näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, joka sen estäisi.

Pudotus on varma asia, mutta millä vauhdilla se tapahtuu?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei ollenkaan huono blogi,vaikka ei se ihan joka kohdassa kolahtanut minulla.

Markku Silventoinen

Kiitos Tuomo, jälleen kerran timanttinen kiteytys. Luen tämän aamuhartaudeksi huomenna yhden asiakasyrityksen johtoryhmälle! Joku voi sanoa eritavalla, mutta ei paremmin!

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tuotanto ja markkinointi ovat kaksi tärkeintä elementtiä yrityksessä. Talouspuolta tarvitaan, mutta se on tavallaan aputyökalu.

Kun tuotanto ja markkinointi keskustelevat samalla sävelkorvalla on jo yksi asia kunnossa. Kaksi sanaa jota inhoan eniten ovat "ei käy". Hyvä esimies, johtaja ei koskaan käytä niitä, vaikka tietää ettei idea toimi. huono idea voi olla jalostuksen ensimmäinen vaihe, josta kehittyy toimiva ratkaisu.

Voi tavaton, kuinka paljon minulla on esimerkkejä koska olen kuunnellut asiakasta ja saanut kauppaa aikaan syystä, että olin tuotannon kanssa hyvissä väleissä.

Toimituksen poiminnat