tuomoluoma

Onko Suomi uusi Kreikka?

Tämän aamun uutiskimara ei ollut yhtään kannustava. Enkä puhu nyt Kreikan kriisistä vaan Suomesta, joka kulkee Kreikan jalanjälkiä.

Yhtäällä puhutaan, kuinka Suomen julkisen sektorin menot suhteessa BKT:een ovat EU-alueen suurimmat. Toisaalla kirjoitetaan, miten Suomi on kilpailukyvyn kehityksessä muuta Länsi-Eurooppaa selvästi jäljessä tai miten EU-komission ennuste Suomen tulevalle kolmelle vuodelle on Kyproksen jälkeen euromaiden huonoin.

Mitä siitä voimme päätellä? Sen että suomalaisen veroihin sijoittaman euron tuotto on Euroopan huonoin. Siitä taas voimme päätellä, että talouden elpyminen ei synny veroja korottamalla, vaan järjestelmää parantamalla. Tarvitaan rajuja rakennemuutoksia, niin rajuja että hallitusohjelman toimet on kärpästen surinaa niihin verrattuna.

Suomea on pidetty jonkinlaisena menestystarinana, vaikka todellisuudessa sen menestys perustuu kahteen kuplaan: Neuvostoliittoon ja Nokiaan. Sotien jälkeen nousimme sotakorvauksia maksavan teollisuuden kehityksen myötä Neuvostoliiton kaupan tukemana. Se rakensi Suomeen hyvinvointia, mutta ei kehittänyt kansainvälistä kilpailukykyä samalla tavalla, kuin miten esimerkiksi kansainvälisellä markkinoilla kilpailevat ruotsalaiset yritykset kehittyivät.

Kun Neuvostoliitto meni, niin Nokia tuli. Sen valtava menestys (4% BKT:sta) sokaisi kansan jatkuvan kasvun keskellä luulemaan, että Suomi = Nokia. Ja sen virhearvioinnin suuressa varjossa unohtui kehittää kaikki muu. Nokian merkitys Suomelle kasvoi niin suureksi, että sen kaatumisella oli merkittävä negatiivinen vaikutus Suomen talouteen.

Tämän historian valossa on aivan turha ihmetellä, miksi kauppa ei käy, pikemminkin pitäisi ihmetellä jos se kävisi.

Neuvostoliiton bilateraaliseen kauppaan fokusoituneessa puolisosialistisessa Suomessa kävi muutenkin kuin aikanaan Kreikassa: rakennettiin ylisuuri ja tehoton hyvinvointivaltio sekä tukahdutettiin yksityisen sektori liiallisella sääntelyllä. Valtiojohtoinen hyvinvointipopulismi jyräsi markkinaehtoisen kehityksen. Tasa-arvossa ei ollut enää tärkeää, että kaikki lähtee samalta viivalta, vaan että kaikki tulee yhtä aikaa maaliin.

Unohtui, että hyvinvointi on sitä suurempaa, mitä enemmän ihmiset, yritykset ja sitä kautta valtio tienaavat. Enemmän tienaamaan ei voi pakottaa, eikä työttömyyttä poistaa laeilla (niin kuin SKDL:n nuoret aikanaan vaativat), vaan talouden kasvu perustuu kilpailuun. Siihen, että on mahdollisuus tekemällä enemmän tai paremmin saada enemmän.

Siinä on koko yrittämisen ja yrittäjyyden päämotiivi - ottaa riskiä, tehdä enemmän ja tottakai myös kovemman työn tuloksena saada enemmän. Tähän yhtälöön valtion ei kuulu puuttua, sen tehtävä on pitää järjestystä ja suojata yksilöiden oikeuksia.

Talouspolitiikan tekeminen vaikuttaa tällä hetkellä vähän siltä niin kuin rukoilisimme kolmannen ihmeen syntymää. Poliitikot uskovat, että käyttämällä riittävän paljon rahaa saadaan aikaan talouskasvua, ja että jos kasvua ei ole, ei rahaa ole käytetty tarpeeksi.

Henkitoreissaan olevaa hyvinvointivaltiota ja korporaatioita tekohengitetään, vaikka pelastumiskykyiset toimijat ovat uusilla toimialoilla, uusissa toimintamalleissa ja pienissä ketterissä yrityksissä.

Kreikan talouden ongelmat johtuvat pääosin kahdesta asiasta: hyvinvointivaltion täydellisestä tehottomuudesta ja yksityisen sektorin kilpailukyvyn kuristamisesta sääntelyllä ja kasvun esteillä.

Kuulostaako tutulta? Valitettavasti. Meidän ei kannattaisi käyttäytyä kovin ylimielisesti Kreikan ongelmia kohtaan, kun tällä menolla kohta itse istumme samalla puolella EU-neuvottelupöytää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Kreikka-keskusteluun osallistujille olisi hyväksi lukea pieni historiikki aiheesta

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Greek_government-d...

Eihän tuo tyhjentävä ole mutta siitä saa hyvää kuvaa siitä mihin rahat ovat menneet ja kuka on kusettanut ketä missäkin vaiheessa. Se on nopeasti lukaistu.

Muutamia huomioita:
- Kreikan talouskasvu oli Euroopan huippua miltei koko 2000-luvun
- velan osalta huijattiin ainakin 2000-luvun alusta alkaen ja eurostat antoi tästä joka vuosi huomautuksen
- kreikka maksoi satoja miljoonia euroja G&S pankille velkojen pimittämisestä
- armeija syö nato-maista toiseksi eniten
- veroja ei Osata kerätä, maa on yksi maailman korruptoituneimmista

- BKT ei vieläkään ole kovin alhaalla ja talouskurin aikana rahoituskuluista siivottu budjetti on saatu ylijäämäiseksi.

Joku voisi sanoa että "kurjistuspolitiikka toimii". Mutta se lienee ennenaikaista sanoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hassua. Minulla kun sellainen vaikutelma päässyt muodostumaan, että eipä se "veroeuron tuotto" ole kovin hääppöinen Kreikassakaan.

Mutta jos tämä on taudin diagnoosi niin kyllä euromaat ovat patistamassa Kreikkaa verojen korotuksiin, erityisesti ALV-tasoa halutaan nostaa entisestään. Lisäksi on kiristetty kiinteistöveroa.

Tässä on ilmeinen ristiriita. Joko Suomessa kiinteistöveron ja ALV:n kaksinkertaistaminen kanssa käyttöön, tai sitten Kreikalta vaatimaan veronkevennyksiä.

Niin, ja sitten molempiin niitä rakenneuudistuksia. Elämme taantumuksellista 21. vuosisataa, kun meidän pitäisi palata edistykselliselle ja kehittyneelle 1800-luvulle, jolloin käyttämämme valuuttajärjestelmät toimivat viimeksi verraten hyvin.

Jyrki Paldán

"Mutta jos tämä on taudin diagnoosi niin kyllä euromaat ovat patistamassa Kreikkaa verojen korotuksiin, erityisesti ALV-tasoa halutaan nostaa entisestään. Lisäksi on kiristetty kiinteistöveroa."

Erittäin ironisesti IMF on kuitenkin linjannut että (etenkään varakkaisiin kohdistuvia) veroja ei saa korottaa. Luonnollisesti regressiivisiä kulutusveroja voidaan heidän mukaansa nostaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Veroeurojen tuotoista kirjoittaessaan blogistilta on kadonnut tieto siitä, mitä "ennuste" tarkoittaa.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma Vastaus kommenttiin #47

Sen verran toki tiedän, että ennuste kertoo tulevaisuuden tarkemmin kuin illuusio.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Tuomo Luoma on muistaakseni aikaisemminkin kirjoittanut aiheesta Suomen talous.

Myöskään aikaisemmin blogisti ei kuitenkaan ole ottanut rahapolitiikkaa millään tavalla esille blogissaan.

Sekä Kreikan että Suomen talousongelman johtuvat kuitenkin ennen kaikkea siitä että molemmat maat ovat euromaita. Kreikassa on toki paljon muutakin pielessä, mutta vasta eurojäsenenyys mahdollisti nykyisen katastrofin.

En jaksa olla ihmettelemättä miksi juuri Kokoomuksen jäsenet harjoittavat näin jyrkkää denialismia kun kyseessä on rahapolitiikka ja euro.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Yrittäjät ja liike-elämän kaverit ymmärtävät yleensä vain mikrotaloutta. Joskin kyllä sitten vallan hyvin.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Toki ongelmat kulminoituivat euroon liittymisen ja sen mahdollistamaan holtittomaan lainanottoon. Tämä on niin laaja aihe, että tästä voisi kirjoittaa metritolkulla. En yritäkään tässä tarkastella Kreikan kriisin syitä, vaan valottaa Suomen talouden huonoa tilannetta koko kansan näkövinkkelistä, siitä rahapolitiikan lainalaisuudet ovat kovin kaukana.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Jos ei tunnusta niitä syitä ja aloita korjaamista niistä niin ei tää nykymeno voi muuksi muuttua. Uskotko oikeasti, että palkkojen alennus kasvattaa kysyntää ja miten se, että jo nyt tuetaan kannattavia yrityksiä lisää niiden tuotteiden myyntiä kun kerran niillä ei markkinoilla ole kysyntää. Sitten se irtisanottu virkamies siirtyy nauttimaan ansiosidonnaista, niin miten se julkisen talouden suhde siitä paranee. Siis mikä on se sun kaipaama suuri rakenne muutos, kerro mullekin niin voin sitä ryhtyä kannattamaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #6

"Sitten se irtisanottu virkamies siirtyy nauttimaan ansiosidonnaista, niin miten se julkisen talouden suhde siitä paranee"

Lisätään tähän vielä että koska se ansiosidonnainen on entistä palkkaa pienempi, jää myös sille tutulle parturille vähemmän myyntiä kuukauden kassaan ja putkiremppafirmalle tilaus tulematta. Pahimmillaan vielä vientikin kärsii, jos kotimarkkinoista riippuvainen vientiyritys menee kotimaan kysynnän laskun vuoksi konkurssiin. Aivan kuten Kreikassakin leikkaamalla euro säästetään miinusmerkkinen euro. Kyllähän se siitä sitten ajan mittaan mahdollisesti taittuu, kunhan siirretään riittävän suuri osa kaikkien tuloista ja pahimmillaan varallisuudesta omistavan luokan taskuun. Sitten vain uutta vääjäämätöntä kriisiä odottelemaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #19

Näinhän on nyt menetelty. Veroja ja maksuja nostettu, jotta julkiset ovat turvassa. Yksityisten alojen ihmisiä potkittu pois satojatuhansia. Paldanistit haluavat turvata itsensä.

Ehkä kuitenkin olisi ollut viisaampaa menetellä toisin päin ja antaa paldanistien etsiä järkevää työtä tai alkaa yrittäjiksi, jotta paldanistit pääsevät verottamaan.
Kiva huomata, että paldan aiemmista puheistaan huolimatta ymmärtää miten homma toimii.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #35

Jos kaupunki rakentaa koulun ja rakennusfirma on yksityinen niin kumpaa kulutusta se mielestäsi on julkista vai yksityistä?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #37

Siinä on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää kilpailutusta. Yksityiset ovat huomattavasti tehokkaampia. Siitä on kokemusta. Julkisten edutkin ovat suuret meihin verrattuna. Tulee vähemmän työtunteja. Tehokkaita työtunteja sitäkin vähemmän.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #39

Et vastaa kysymykseeni, mikä on sitä julkista ja mikä yksityistä, mistä ne rahat rakentamiseen saadaan?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #40

Miksi kinaamaan selvästä asiasta.

Meillä on kuitenkin samat oireet kuin Kreikassa. Erkoisetiset julkiset työntekijät ym... Velkaannutaan, yhteiskunta pitää jatkuvasti työttömänä yli 200,000 ihmistä jotta muiden edut turvataan. Vanhojen stallareitten viesti on , että lisää veroja mitään ei voida muuttaa, niin käyn eletään kun velkaa saadaan. Korkeintaan markka on saatava takaisin, kuvitellaanongelmien katoavan jatkuvilla devalvaatioilla.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #43

En minä kinaa, kysyin vain sulta muutaman kysymyksen johon et halunnut vastata. Nyt höpiset joistakin stalkkareista, yms.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo Vastaus kommenttiin #37

Yrityksen liikevaihdon näkökulmasta on sekä julkinen asiakas että yksityinen asiakas yhtä lailla asiakas ja saatava liikevaihto on samanarvoista.

Vaikkapa vuokrataloyhtiön korjaushankkeessa suunnittelupalvelut ja rakennustyöt yksityiseltä yritykseltä tilaava asiakas on usein joku "puolikunnallinen" yhtiö, heidän asiakkaansa taas ovat asuntojen vuokran maksajia, toisaalta moni asukas saattaa olla asumistuen saaja ja vastaavasti joku toinen ei ole minkään tuen piirissä. Asukkaistakin yksi on eläkeläinen, toinen töissä yksityisellä, kolmas omassa yrityksessään ja neljäs kunnalla töissä.

Aika vaikea tuossa on vetää ehdottoman tarkkaa rajaa julkisen ja yksityisen kulutuksen välille.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #51

Juuri tätä tarkoitan, kuitenkin on helppo väittää, että nykytilanteeseen on vain julkinen sektori syypää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #51

Tilaaja tuottaja mallia pitäisikin kokeilla enemmän. Vaikeata on rajaa vetää ja miksi siitä kinaamaan mikä on mitäkin julkisen tilatessa työtä.

Mutta veronmaksajan näkökkulmasta eroja on. Julkisella tehdään tosiaan keksimäärin 1510 tuntia töitä vuodessa. Lomat ovat pitkät, kaikenlaisia etuja on. Siellä sairastetaan 18 päivää vuodessa, tykytetään, syödään täydellä palkalla jne...

Perusduunarina minusta tuntuu, että joudun tekemään aika paljon töitä rahoittaakseni toisille nämä etuuden, jotka eivät minua koske. Ne aiheuttavat myös valtavasti sijaistamista ym...

Toisaalta olen ollut samalla työmaalla kaupungin rakennusmiesten kanssa ja voin sanoa, että eroja todella on.. Olen katsellut tätä myös Raision tarkastulautakunnan puheenjohtajan paikalta ja silloin todella tuli mieleen, että uskomatonta toimintaa. Matkustusta esim.. Raumalta tulee kutsu tutustumaaan toimintaa(illanviettoon ja hauskanpitoon), niin täydellä palkalla lähdetään bussit heiluen ja miten ne työt? Kyllä sinnekin pari sijaista hankitaan.

Tietenkin asiakkaana on myös kokemuksia. Työkkäristä, kelasta, verotoimistosta jne.... jos luottaa työkkärin kautta töitä saavansa tulee kyllä pitkäaikaistyöttömäksi. Melkoisen tyhjää byrokratiaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #35

"Näinhän on nyt menetelty. Veroja ja maksuja nostettu, jotta julkiset ovat turvassa. Yksityisten alojen ihmisiä potkittu pois satojatuhansia. Paldanistit haluavat turvata itsensä."

Ei ole menetelty, eikä ole menetelty Kreikassakaan. Veropohjaa on jo vuosikymmeniä nakerrettu ja julkinen työllisyys on kasvanut suurinpiirtein väestönkasvun tahdissa. Palkat ovat hieman päässet lipsahtamaan käsistä, mutta on ihan täysin valheellista väittää että ongelma olisi julkinen sektori, tai että se olisi jotenkin massiivisesti "paisunut". Menot ovat 2008-lähtien luonnollisesti kasvaneet, kuten aina laskusuhdanteessa. Niin ne tekivät myös 90-luvun lamassa. Yksityisen heikko asema kun heijastuu aina julkiseen menojen kasvuna ja tulojen kuihtumisena.

Kreikan säästökuurilla sitäpaitsi kävi juuri kuten oli ennustettu. Jokainen säästetty euro säästettiin miinusmerkkisenä ja sitä jatkui vuositolkulla.

Sinänsä toki sinun agendastasi ja argumentoinnistasi kertoo jo ihan riittävästi se, että vetoat henkilökohtaisuuksiin, alennut tyhjänpäiväiseen huuteluun ja kieltäydyt vastaamasta oleellisiin kysymyksiin.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma Vastaus kommenttiin #48

Teit Jyrki vaikutuksen, mitään noin pöllöä päättelyä en ole pitkään aikaan lukenut. Sulle olisi varmaan dosentin paikka Helsingin yliopistossa ja vakiokolumnit Hesarissa valmiina odottamassa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #50

Voisit eritellä missä kohdin olen tulkintasi mukaan väärässä. Onko jokin väitteistäni virheellinen, vai olenko esittänyt mielestäsi väärän syy-seuraus-yhteyden.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #48

Tuli vain mieleen aiemmat kommenttisi blogehin. Tuossa kyllä olet oikeassa pyydän anteeksi, vaikka hiukan vitsinä heitin. Toisaalta olen kyllästynyt osallistumaan julkisten etujen rahoittamiseen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #48

Niin aion äänestää tulevaisuudessa julkisen sektorin pinentämisen ja verojen vähentämisen puolesta. Ei minulla sen kummempaa agendaa ole.

Tämä systeemi on tuottanut jatkuvan suurtyöttömyyden. Minä ja me muut joudumme siitä jatkuvasti kärsimään. Ei tämä mikään jumalan rangaistus ole kuten pyrit väittmään. Eli näihin asioihin mahdollista vaikuttaa.

No ei kai Paldanisti paha sana ole. Kirempää verotusta ja suurta julkista sektoriahan sinä kannatat. Mutta ei se järkevää ollut niin kirjoittaa tätä paldanistia pyydän anteeksi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #48

Paljonko julkisia työntekijöitä oli 80 luvulla ja mikä oli veroaste? Raju nousu tapahtui 80 luvun lopulla. 90 luvun alun jälkeen on ollut jatkuva suurtyöttömyys. Voisi ajatella, että jotain tekemistä tällä toistensa kanssa on. 2000 luvulla julkiset menot ovat kasvaneet koko ajan, myös ennen vuotta 2008. Kasvu on tapahtunut myös euroissa ei pelkästään suhteessa. Eikö näin ole?

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tieto...

Mielestäni meillä on varaa hyvään koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Mutta lyhyet työajat sielläkin vaikeuttavat toimintaa. Veroaste voisi olla pienempi ja on palveluja mistä voitaisiin luopua. Osa voitaisiin tuotta yksityisesti, vaikka yhdessä ne rahoitamme. Mutta nyt on aika saada jotain uutta aikaan melko nopeasti.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #59

"Paljonko julkisia työntekijöitä oli 80 luvulla ja ..."

Julkisella oli vuonna 1980 516 000 työntekijää ja vuonna 2005 557 000 työntekijää. Kasvu on tuolla aikavälillä siis noin 8%. Samana aikana palkansaajien kokonaismäärä on kasvanut 1 930 000 henkilöstä 2 097 000 henkilöön(kasvu noin 9%). Väestö taas on samana aikana kasvanut 4 787 778:sta 5 255 580:hen(kasvu noin 10%).

http://www.2014.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana...
ja
http://www.stat.fi/til/vaerak/2005/vaerak_2005_200...

"... mikä oli veroaste?"

Todellista veroastettahan Suomessa on äärimmäisen vaikea arvioida, eikä sellaista arviota ymmärtääkseni ole 1980-luvulta tehtykään(nykyisetkin tuntuvat olevan lähinnä surkeita propagandaviritelmiä). Ymmärrykseni mukaan suunta on kuitenkin selvä. Yritys- tulo- ja erityisesti pääomaverot ovat keventyneet roimasti.

Tuloverot ovat laskeneet ainakin 1991-vuodesta kautta linjan jatkuvasti:
http://www.veronmaksajat.fi/luvut/laskelmat/palkan...

ja verotuksen historiaa - julkaisu kertoo näin:
"1980-luku

Kun 1970-luvun verouudistuksissa painopiste oli ollut henkilöverotuksessa, voidaan 1980-lukua pitää yritysverotuksen vuosikymmenenä, koska silloin toteutettiin useita yritysverotusta koskeneita uudistuksia. Veropohjan laajetessa yhteisöjen tuloverokanta aleni vuonna 1986 aiemmasta 43 prosentista 33 prosenttiin. Myyntivoittojen laaja veronalaisuus toteutettiin sekä henkilö- että yritysverotuksessa vaiheittain.

Vuoden 1989 alussa toteutettiin ns. kokonaisverouudistus. Keskeistä uudistuksessa oli, että veropohjaa laajennettiin verovähennysjärjestelmää karsimalla. Kaikkiaan 16 eri vähennystä poistettiin. Lisäksi progressiivista tuloveroasteikkoa alennettiin. Uutta laissa olivat myös yritysjärjestelyjä ja tulon ja menon jaksottamista koskeneet säännökset."

"1990-luku

Verohallinto pani toimeen 1990-luvun alussa ne veropoliittiset ratkaisut, jotka lama aiheutti. Veroja kiristettiin, tuloveroasteikkoihin ei tehty inflaatiotarkistuksia ja liikevaihtoveroa sekä lähdeveroa nostettiin. Vuodesta 1992 lähtien palkansaajien veroja korotettiin myös ns. työllisyysverolla, joka seuraavina vuosina korvattiin työttömyys- vakuutusmaksulla. Vuodesta 1993 alkaen palkansaajat maksoivat myös kolmen prosentin suuruista työeläkemaksua. Samaan aikaan yrityksiä pyrittiin tukemaan työllisyyden turvaamiseksi myös verotuksen keinoin. Esimerkiksi yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksua alennettiin."

"Vuoden 1993 iso verouudistus oli pääomaverouudistus. Silloin eriytettiin toisistaan pääoma- ja ansiotulojen verotus. Ansiotulojen verotus perustuu progressiiviseen veroasteikkoon. Pääomatuloja verotetaan kiinteän verokannan mukaan.

Katumaksu, kiinteistön harkintaverotus ja asuntotulon verotus poistuivat käytöstä, kun kiinteistöverolaki tuli voimaan vuonna 1993. Kiinteistöverosta tuli kokonaan kunnallinen vero."

http://www.vero.fi/download/Verotuksen_historiaa_S...

Yksilöön kohdistuvasta suorasta verotaakasta hyvin kuvaava graafi löytyy täältä:
http://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/mot_o...

Muokkaus:
Lisätään vielä tämä erittäin havainnollistavasti tehty sivu liittyen eri sektoreiden työntekijämääriin:
http://www.r-ohjelmointi.org/?p=1227

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #63

Tulovero on laskenut. Kuntaverot nousseet, lisäksi on tullut eläkemaksujen, kiinteistöverojne jne... kasvua. Ei kassi kestä kaikkea. Kaikenlaistamuutakin pakkomaksua on tullut lisää. Parin tenavan ajokortit maksavat jo 4500 ym....

Ei alemmas on päästävä.

Vuodesta 1975 julkisyhteisöjen työntekijämäärät ovat kasvaneet 65%. Ei mittän kyllä niitä tarvitaan, mutta voisi se olla vähän kohtuullisempaa.

Onko tämä tilasto väärä?

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/ti...

Lisäksi valtiontyöntekijät, joiden määrä on kyllä vähentynyt. Mutta siellä on paljon myös kosmeettista vähentämistä. Esim yliopistot ovat itsenäisiä ja niitä ei enää laskeata valtion työntekijöiksi, vr ja monet muut. Käytännössä kuitenkin. Samoin lienee monien kunnallisten yhtiöitten kohdalla.

Julkisyhteisöjen työntekijämäärä menee yli 600 000 pitkälti?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #64

Ajokorttien hinta nyt liittyy useasta asiasta, eikä suoranaisesti liity verotukseen. Jos taas lähdetään poimimaan kirsikoita veroista niin Ari Ojapelto on tehnyt sen varsin mallikkaasti, vaikka osa tiedoista onkin hieman vanhentunutta(mutta toisaalta taas esim. ns. "bisnesenkelilakia" ei ole mainittu lainkaan);

http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/04/verotusko-t...

"Onko tämä tilasto väärä?"

Ei, ei se ole.
Valtion tehtäviä on siirretty kunnille, jonka lisäksi henkilöstömäärä on kasvanut työikäisen väestön kasvun mukana suhteellisen samaan tahtiin. Kokonaisuudessaan julkisen puolen työntekijöiden määrä suhteutettuna työikäiseen väestöön on pysynyt suhteellisen tasaisena jo vuosikymmeniä. Uusimman 2008 kriisin seurauksena yksityisten työpaikkojen syntyminen on lähes pysähtynyt ja siitä EVA on saanut kivaa propagandamateriaalia valikoiduilla faktoilla noihin pamfletteihinsa.

"Julkisyhteisöjen työntekijämäärä menee yli 600 000 pitkälti?"

Ei nyt varmaan kovin pitkälle, mutta päälle taitaa mennä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #6

Fagerstrom ja Paldan, onnittelut, taisitte nyt keksiä, kuinka Suomen talous saadaan taas kuntoon. Kun kaikista Suomen työttömistä tehään virkamiehiä ja heille maksetaan kunnon palkka, työttömyyskorvaukset loppuvat kokonaan ja kotimaan kysyntä nousee kohisten. Parturit ja putkimiehet saavat jälleen hommia!

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #46

Missä kohtaa olen niin väittänyt, että kaikista tulee tehdä virkamiehiä. Vastaa nyt sinä vuorostasi kysymykseen mikä on sitä julkista ja yksityistä taloutta kun kunta päättää rakentaa koulun ja rakentamaan valitaan yksityinen yritys ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #49

Kun kirjoitit "Sitten se irtisanottu virkamies siirtyy nauttimaan ansiosidonnaista, niin miten se julkisen talouden suhde siitä paranee." Oletin että tarkoitit, ettei virkamiesten irtisanominen paranna julkista taloutta. Jos näin on, virkamiesten lisääminen ei vastaavasti heikennä julkista taloutta. Jos tuo siteeraus ei tarkoita sitä mitä oletin, kerro, mitä tarkoitit?

Etkö todella itse tiedä mikä on julkista taloutta ja mikä on yksityistä taloutta. Annan helpon tunnusmerkin. Yksityisellä taloudella ei ole verotusoikeutta mutta julkisella taloudella on. Jos koulun rakentaa yksityinen yritys, kirjaus näkyy kummankin osapuolen kirjanpidossa. Ei kai tämän pitäisi olla niin vaikeaa ymmärtää.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #62

Niin kuka siis maksaa sen virkamiehen ansiosidonnaisen ? Yksityinenkö ? Kun minä haluan vain että te ideologisten lasien läpi tuijottavat hetkeksi pysähdytte miettimään, että kansantalous ei ole yritystaloutta tai kuten Henri asian ilmaisee mikrotalouden opeilla ei hoideta makrotaloutta, niin näitä kaltaistesi väittelyjä käydään koko ajan. Siis yksinkertainen kysymys mikä on tässä tapauksessa yksityistä taloutta kun kunta päättää rakentaa koulun ja rakennusliikke on yksityinen, että mikä on sun vastaus ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #68

Kari Fagerström, tätä on turha enää jatkaa kun kansantalouden perusteet eivät näytä sinulla olevan millään tavalla hallinnassa. Kysymyksesi "Niin kuka siis maksaa sen virkamiehen ansiosidonnaisen ? Yksityinenkö ?" osoittaa ettet taida ymmärtää, että yksityiset (verovelvolliset) todella maksavat KAIKKI julkisen talouden kulut, jopa valtion virkamiesten palkatkin ja valtion velankin ehkä joskus. Tästä muistuu mieleen entisen vassarin vaalilupaus "Verot valtion maksettavaksi".

Lue vielä edellisen kommenttini loppuosa, siellä on vastaus koulun rakentamista koskevaan kysymykseesi.

Tämä ei ole tietynväristen lasien läpi tarkasteltua mikro- eikä makrotaloutta, se on kansantaloutta.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #69

No kun saivarrella haluat, niin mikä se julkinen sitten on, eikös se ole se sama joukko joka yksityisenä maksa ne verot.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #70

Eikö riittänyt selvitykseksi julkisen ja yksityisen talouden erosta se, että julkinen talous käyttää tulon lähteenä etupäässä veroja ja maksuja (+valtion ottamaa lainaa).

Julkisen talouden tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaa kaikkien kansalaisten hyödyksi. Maan tavaksi on muodostunut punamultahallitusten aikana ns. poliittiset virkanimitykset, joilla politiikassa ansioituneille puoluetovereille järjestettiin hyväpalkkainen valtion virka. Viimeisten vuosien aikana julkisen talouden painopiste on yhä enemmän painottunut sosiaali- ja terveysmenoihin. Julkisessa taloudessa rahan käyttö sovitaan valtion tulo- ja menoarviossa.

Nyt kai pitäisi selvitä se, että koulun rakentaminen on julkista taloutta ja että irtisanotun virkamiehen ansiosidonnaisen maksaa veronmaksaja (=luonnollinen tai juridinen henkilö).

Yritin parhan tietoni ja ymmärrykseni mukaan kertoa miten itse olen ymmärtänyt julkisen ja yksityisen talouden. Missään nimessä tarkoitukseni ei ole saivarrella eikä katsella asioita minkään väristen silmälasien läpi.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #73

"Kun kirjoitit "Sitten se irtisanottu virkamies siirtyy nauttimaan ansiosidonnaista, niin miten se julkisen talouden suhde siitä paranee." Oletin että tarkoitit, ettei virkamiesten irtisanominen paranna julkista taloutta. Jos näin on, virkamiesten lisääminen ei vastaavasti heikennä julkista taloutta. Jos tuo siteeraus ei tarkoita sitä mitä oletin, kerro, mitä tarkoitit?"
Tämä lienee se asia, josta siis on poikkeavat näkemykset. Minun mielestäni virkamiehen palkan maksaa veronmaksaja samoin kuin sen ansiosidonnaisuutta nauttivan entisen virkamiehen, joten se mitä en ymmärrä on se, miten tämä parantaa meidän tilannetta julkisen talouden osalta, toki ymmärrän, että palkka ei ole sama kuin ansiosidonnainen korvaus, mutta onhan se virkamieskin osallistunut veronmaksuun ja kulutukseen siinä missä minä, joka toimin yrittäjänä. En tosiaan ole mikään oppinut kansantaloustieteen asiantuntija, mutta omillani olen tullut toimeen koko "työelämäni" sieltä seitkytluvun puolesta välistä...ja uskonut, että talous toimii sitä paremmin kun mitä raha siinä kiertää.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #74

Pieni rinnastus siihen mitä tarkoitan julkisen sektorin paisumisella voisi löytyä vaikka urheilusta. Oletetaan että olympialaisiin lähetetään Suomen joukkue, joka koostuu kymmenestä urheilijasta ja yhdeksästä kymmenestä urheilujohtajasta. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa mutta osoittaa mitä tarkoitan. Urheilusuorituksia tekevät vain urheilijat. Samoin Suomen taloudessa, suorituksia tekevät vain Sinun kaltaiset yrittäjät (en tiedä millä alalla toimit).

Sinun yrityksesi tuottaa jotakin tuotetta tai palvelua, jota myydään. Mikä on virkamiehen tuote? Mikä on virkamiehen aikaansaama yhteiskuntaa hyödyttävä tuotos? Se on usein erilaisten lupien myöntämistä ja säännösten noudattamisen valvomista. Tarvitsemmeko enää kaikkia näitä sääntöjä ja lupia joka lähtöön?

Erityisesti rakennusalalla monenmoista lupaa ja kontrollia riittää kovasti. Miksi tähän on tultu? Jos sattuu joku vahinko, kysytään heti, oliko siitä riittävä sääntely? Ellei ollut, tehdään sääntö. Tämä ajattelu on ajan myötä johtanut esimerkiksi seuraavanlaiseen ilmoitukseen: "Ei talvikunnossapitoa". Tällä ilmoituksella viranomainen siirtää vastuun itseltään pois vaikka ei sitä vastuuta ole siellä kunnossa pidettävälläkään tiellä. Kai jokainen liikkuu omalla vastuullaan. Tämä ajattelu (sinivalkoisten silmälasien läpi tarkastellen) on syntynyt poliittisen vasemmiston toimesta. Siinä kaikki pitää olla solidaarista ja yhteisvastuullista ja yksilön omaan ajatteluun ja vastuuseen ei ole luotettu. Nyt onneksi säännöstelyä ollaan purkamassa kun se on mennyt jossakin tilanteissa aivan mahdottomaksi.

Pyydän blogistilta anteeksi kun tämä kommentti ei enää liity mitenkään aiheeseen. Tarkoitus oli pistää tästä oma avaus mutta se pääsi ”vahingossa karkaamaan” tähän.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #75

Pitkälti olen kanssasi aivan samaa mieltä, turhaa byrokratiaa on todella paljon, kuitenkaan näistä luopumalla ei tästä suosta nousta vaan parempi olisi jos voisimme oman rahapolitiikan avulla itse päättää ja investoida niihin asioihin jotka aidosti meitä hyödyttää. Nythän me mennään ajopuuna näiden suurten euromaiden vanavedessä, koko tämä Kreikka farssi esimerkiksi on pelkää teatteria, jolla sama meno saadaan turvattua. Pelkkä rahapoltiikka ei yksin riitä vaan tarvitaan myös järkevää finanssipolitiikkaa. En myös kaikilta osin ymmärrä kaikkea sitä spekulatiivista pelaamista, joka kuitenkin yritetään rahoittaa näillä reaalitalouden tuotoksilla ja lopputuloksena köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Minun käsitykseni rahapolitiikasta on se, että rahapolitiikka vaikuttaa ylemmältä tasolta kaikkeen mitä taloudessa tapahtuu. Tästä siis myös nimitys makrotalous Näin siis vaikka sitä ei tavallisen tallaajan näkövinkkelistä hahmota helposti.

Eli rahapolitiikka säätää, tai sen tarkoitus olisi säätää taloutta kaiken yläpuolella. Taloutta voidaan toki säätää myös alemmalla tasolla, mutta jos rahapolitiikka on pielessä, tai sitä voida käyttää (EKP:n hallinnassa), on talouden säätäminen muilla, alemman tason keinoilla erittäin paljon vaikeampaa.

Siksi rahapolitiikkaa, eli siis käytännössä sitä että Suomella ei sitä ole, vaan se on ulkoistettu EKP:lle, ei pitäisi unohtaa kun puhutaan taloudesta. Ja kun rahapolitiikkaa ei yleensä mainita, varsinkin poliitikot välttävät puhumasta aiheesta, tavalliselle kansalle tulee vaikutelma kuin mitään rahapolitiikkaa ei olisi edes olemassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Toteat, että "kauppa ei käy". Millä aloilla kauppa ei Suomen osalta käy, kun se muilta käy?

Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maailman 4. kilpailukykyisin kansantalous.

Siis millä aloilla kauppa ei käy?

Pekka Pylkkönen

Kreikan viimeinen ylijäämäinen budjetti on vuodelta 1973. Euroon se liittyi 2001.

Jyrki Paldán

Sitä se teettää kun talouspolitiikkaa ohjataan mikrotalouden opeilla. Tuhlataan noususuhdanteessa ja säästetään laskusuhdanteessa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Ilman velkaa kreikan BKT:n trendinomainen kasvu olisi tuonut sen melko tarkkaan tähän nykyiseen tilanteeseen.

Nyt valtiolla on velkaa mutta kansa on mediaanillakin mitattuna huomattavasti rikkaampi kuin saksalaiset tai ruotsalaiset. Jos kreikkalaiset päättäisivät maksaa koko valtion huikean velan pois omilla rahoillaan, he olisivat edelleenkin vauraampia kuin vaikka tsekit .

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Onko Suomi uusi Kreikka?"
Ei vielä. Mutta matkaa ulos "puolisosialistisesta epämarkkinataloudesta" on vielä jäljellä. Se matka pitää tehdä paitsi taloudessa ja korporaatioissa, myös ihmisten korvien välissä.

Ns. hyvinvointivaltiota tullaan tarkastelemaan julkisen vallan ydintehtävien mielekkään määrän ja niiden tason kautta. Niihin joudutaan puuttumaan, ennen kuin joku alkaa vaatia kaikille oikeutta personal trainerin ilmaiseen palveluun.

Neuvostoajan bilateraalikauppa teki mahdolliseksi hinnoitella itsensä ulos kilpaillummilta länsimarkkinoilta. Sinne menneisyyteen kaipuu häiritsee yhä osaa ns. jakomentaliteettiklaanista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomesta ei tule uutta Kreikkaa (tässä blogissa tarkoitetussa mielessä) siksi, että vasemmisto jäi hallituksen ulkopuolelle. Kun muistelee millainen oli esimerkiksi vasemmistoliiton vaaliohjelma (=otetaan lisää velkaa niin paljon, että rahaa riittää kaikkeen ja kaikille), niin ei voi välttää rinnastusta juuri sellaiseen politiikkaan, jota Kreikassa ennen tätä kriisiä oli kymmenen vuotta harjoitettu.

Jyrki Paldán

Ei unohdeta että Kreikan kriisi alkoi jo 2008 ja siitä lähtien on BKT pudonnut kuin lehmän häntä, julkisia työpaikkoja hävinnyt 30%, palkat tippuneet noin 30%, eläkkeet tippuneet pahimmillaan jopa 48%, työttömyys noussut käsittämättömiin lukemiin ja jopa elintärkeä lääkehuolto ruvennut takkuilemaan. Kaikki tuo oikeistohallituksen ollessa vallassa ja harjoittaen oikeistolaista talouspolitiikkaa.

Pekka Pylkkönen

Ei unohdeta sitäkään että BKT on nyt niissä lukemissa joissa se olisi ilman 2000-luvun massiivista velkaantumista. Ei unohdeta että kreikkalaisten mediaaninettovarallisuus on korkeampi kuin saksalaisten ja ruotsalaisten. Eikä sitä että jos kreikkalaiset päättäisivät maksaa heti paikalla joko valtionvelan pois, heidän nettovarallisuutensa olisi edelleen korkeampi kuin esimerkiksi tsekeissä.

Ei unohdeta sitä että Kreikan BKT on vieläkin korkeampi kuin monessa EU maassa ja kasvanut neljä kvartaalia peräkkäin ensimmäistä kertaa sitten sotilasjuntan ILMAN VALTION VELKAANTUMISTA.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

ELVYTTÄMINEN
on tulkittu jonkinlaiseksi pelastuskeinoksi. Eihän lisälainan ottaminen syömiseen ole mitään elvyttämistä. Suomi ei ole selvinnyt kohta kymmeneen vuoteen päivääkään ilman lisälainaa jotta nykyinen hulvaton meno voi jatkua. Mielestäni Suomen tie on viitoitettu väärään suuntaan! STOP ÖKYÖYKKÄRÖINNILLE!

Rauno Ruusunen

Suomessahan on nimenomaan sovellettu (SKDL) mallia,työllisttää lakeja säätämällä.Niin valtion ,kuin kuntienki puolella.On ihmetelty mihin me tätä virkaa tarvitsemme,mutta laki on laki.Tietenkin velkaa on jouduttu tekemään,muutenhan virkamiesmäärä ei olisi mahdollinen.Kreikan tiellä ollaan,mutta meidän on lisäksi maksettava osuutemme Kreikan veloista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen julkiset menot ovat nyt viritetty tasolle, joka vaatisi lisää ehkä ehkä n. 20 mrd euroa vientituloja ja 200.000 uutta tuottavaa yksityisrahoitteista työpaikkaa. Eli tarvitsisimme kipeästi pari kolme uutta Nokiaa näin aluksi.

V. 2014 lisävelkaantuminen taisi olla liki 8 miljardia euroa.

Kaikilla EMU:n kriisimailla on yksi sama yhteinen piirre : Julkisten menojen räjähdysmäinen kasvu 2000-luvun alussa heti liityttyään rahaliittoon. Näin on myös Suomen laita.

Vain tuntia myöhemmin: 200.000 + 2.300 johtuen MS:n irtisanomisista.

Kreikka ja Suomea yhdistää myös vakava ongelma : Tuotannollisten yksityisten investointien vähäisyys, joka on kutistunut pahasti viime vuosina.

Gekko Yogaa

Huomionarvoista on, että tukirahoista on mennyt 77% pankeille. Eli EU ei ole tukenut Kreikkaa tuhansilla miljardeilla vaan pankkisektoria.

Mitä tulee Kreikan oikeiston aikaisemmin harjoittamaan politiikkaan niin siinä samankaltaisuutta Sipilän systeemin kanssa.

Tähän aiheeseen liittyen on aiheellista katsoa USA:n talousgurun tekemät huomiot, jotka osiltaan sopivat sekä Kreikkaa, Suomeen, kuten myös jenkkilään. Kaikilta osin minä ainakin ymmärsin hänen viestinsä siitä, etteivät käytetyt keinot paranna tai ole parantaneet tilannetta vaan ainoastaan pahentaneet sitä entisestään.

2013
Documentary
A documentary that follows former U.S. Labor Secretary Robert Reich as he looks to raise awareness of the country's widening economic gap.

https://www.youtube.com/watch?v=EkYQLpoEMCU

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Huomionarvoista on, että tukirahoista on mennyt 77% pankeille. Eli EU ei ole tukenut Kreikkaa tuhansilla miljardeilla vaan pankkisektoria".

Totta hitossa se on mennyt pankeille. Sillä on maksettu niitä Kreikan velkoja, joita se ei olisi pystynyt muuten maksamaan. Markkinaehtoisia velkoja on muutettu korkotuetuiksi veloiksi.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Jos velkoja on maksettu niin miksi kreikan velat ovat tuplaantuneet?.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #27

Osa avustuksista on käytetty erääntyvien lainojen maksuun, loput on käytetty muihin tarkoituksiin. Jos sadasta avustuseurosta vain 77 käytettiin niiden erääntyneiden lainojen maksuun, loput kasvattivat velkaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#15

Minulla on sellainen käsitys, että maataloussektori saa enemmän tukea kuin pankit. Kun tuo 77% on mennyt pankkisektorille niin mihin se loppu 23 prosenttia on mennyt ja kuinka paljon tuo 77% on euroissa? Mutta miten tämä liittyy Kreikan valtion velkaan 320 miljardiin?

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Kreikan velkataakka on kasvatettu n. kaksinkertaiseksi ja riskit siirretty euromaiden veronmaksajille.

Pekka Pylkkönen

Mutta kyllä nuo yksityiset sijoittajatkin saivat köniinsä, eivät tietenkään täysimääräisesti. Heidän piti hyväksyä 53% velkojen leikkaus, pidennetty maksuaika ja korkojen reilu alennus jotta troikka suostui rahoittamaan Kreikkaa.

Ei tämä nyt hyvin mennyt kenenkään kannalta. Kreikkalaiset ovat ainoat jotka niistä rahoista ovat päässeet riemuitsemaan.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Jos kerran ollaan markkinataloudessa, niin miksi yhteiskunnan piti pelastaa 47% riskisijoituksista? Voitot jäi kuitenkin yksityisille.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #36

En minä tiedä. Minusta parempi ratkaisu olisi pankkituki pankin osakkeita vastaan ja samalla suunnitelmallinen ja määräaikainen tasevaatimuksista poikkeaminen.

EU-maiden velkakirjojen pitäminen riskisijoituksina ei varmaan tullut kenenkään mieleen. Toivottavasti tästä opitaan jotain. Voi myös olla että pankkeja pidettiin vähän kuin massiivisen rikoksen uhreina. Kreikka vääristeli taloustietonsa, eurostat varoitti tästä EU:ta joka vuosi eikä EU tehnyt asialle mitään.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Miksi me sotamiehet otamme kantaaksemme kenraalin murheet ?

Atte Peltomäki

Kyllä Suomi on selvästi uusi Kreikka - täälläkin on vallankahvassa korruptoitunut, valehteleva oikeisto.

Jyrki Paldán

Tottakai Suomi on uusi Kreikka. Niin kauon kun Saksa puksuttaa nykyisellä ylijäämällään ilman tulonsiirtounionia, kaikki maat tulevat kohtaamaan Kreikan tilanteen vuoron perään ja kerta toisensa jälkeen. Jos Suomi sitten parantaa ylijäämänsä Saksaa korkeammaksi(vaikka nyt tuolla ihailemallanne sisäisellä devalvaatiolla), on Saksa jossain vaiheessa uusi Kreikka.

Hauskintahan tietysti on että mitä liberaalimmiksi markkinat menevät, sitä vähemmän valtaväestö talouskasvusta hyötyy. Laskusuhdanteessa sitten "sopeutetaan" leikkaamalla julkisia palveluita ja tulonsiirtoja, joten maksajina ovat käytännössä ainoastaan he, jotka eivät hyötyneet talouskasvusta. Siinä on varsin komea pumppu, joka keskittää pääomia kuin paraskin prässi. Ihan kuin sitä ei tapahtuisi ilmankin riittävästi.

Atte Peltomäki

Unohdit vielä mainita, että asioiden mennessä poskelleen syyllisiksi löydetään AY-liikkeet sekä nk. vihervasemmisto.

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen

Kreikan kohtalo voi toistua, mutta uskon edelleen, että kovan paikan tullen Suomessa kääritään hihat ja aletaan hommiin. Teollisten kivijalkojemme yrityksissä tehdyt virheet 2000-luvulla ovat vahvasti nykytilanteen takana. Eniten pelkään, että oikea osaaminen on rapautunut.
Julkissektorin on joustettava tulojen sakattua, mutta karsinnat ja järkeistykset ovat myöhässä. Ne pitäisi tehdä 'hyvänä aikana', mutta sitähän yhteiskuntajärjestelmämme ei tue.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Neuvostoliton ja Nokian nimittäminen kuplaksi on ehkä hieman yleistävä tulkinta, koska kyseiset asiat olivat kuitenkin aikanaan täyttä todellisuutta. Nuo mainitut asiat varmaan aiheuttivat kolumnistin kirjoittamalla tavalla yhteiskunnan rakenteisiin omat ongelmansa. Vastaavasti miltei mikä hyvänsä tämän päivän asia voi osoittautua kuplaksi, me emme vain tunnista niitä.

Emme varmuudella tiedä, olisimmeko me ilman sodanjälkeistä idänkauppaa kehittyneet teollisuusmaaksi ja olisimmeko me onnistuneet pärjäämään länsimarkkinoilla. Teollisuus oli tuolloin kuitenkin melko kehittymätöntä ja Suomi oli varsin maatalousvaltainen maa. Suomi olisi pahimmillaan voinut jäädä jopa jonkinasteiseksi kehitysmaaksi.

Toisaalta jos Suomesta olisi 1944 tullutkin Neuvostotasavalta, niin emme tiedä edelleenkään miten olisi käynyt. Olisimmeko me Neuvostoliiton hajotessa onnistuneet itsenäistymään Viron tavoin vai olisimmeko me edelleen osa Venäjää? Tätäkään ei kukaan varmuudella tiedä.

Ainoa mistä voimme olla jokseenkin varmoja on se, että lähes kaikki tulevaisuutta luotaavat tämän hetken ajatuksemme tulevat niiden esittäjästä riippumatta näyttämään 30 vuoden päästä uskomattoman alkeellisilta.

Osmo A. Wiio muistaakseni sanoikin jotain tyyliin: "Lyhyen tähtäimen tulevaisuus yliarvioidaan ja pitkän tähtäimen tulevaisuus aliarvioidaan". Se lienee aika kestävä ajatus.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Ville, samaa mieltä. Mutta mitä tällä yrität sanoa?

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Lähinnä sitä, että nyt tehtävien ratkaisujen vaikutukset ovat niin hitaita, että vasta jälkipolvet osaavat arvioida niiden vaikutuksen.

Toiseksi tarkoitan sitä, että vaikka yhteiskunta isona laivana kääntyy hitaasti, niin pienissä talousyksiköissä muutokset ovat nopeampia. Pienet yksiköt ehkä löytävät - niin kuin arvelitkin - nopeammin uusia keinoja ja ratkaisuja oman menetyksensä takeeksi.

Pitkään rakennuttajana ja yrittäjänä toimineena teimme aikanaan paljonkin erilaisia projektinjohtohankkeita mm. matkaviestintäteollisuuden alihankintayrityksille. Kun tuo "klusteri" hiipui, siirryimme taas vähitellen perinteisempien hankkeiden pariin. En välttämättä tullut silloin laittaneeksi edes merkille asian yhteiskunnallista ulottuvuutta.

Tässäkin keskusteluketjussa on pohjana suuri epävarmuus, tuskin kukaan osaa varmasti sanoa mikä on minkäkin asia tarkka syy ja seuraus. Yhtä lailla oikeat toimenpiteet ja niiden määrittely ovat kuitenkin vain arvionvaraisia. Mielipiteitä voi ja saa toki olla laidasta laitaan.

Olen omalta poliittiselta kannaltani RKP:läinen ja myös jäsen. Pidän hyvin tärkeänä sellaista talous- ja yhteiskuntamallia, jossa kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on kuitenkin mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Varaa meillä tähän on kyllä, mutta toteutustapa epäilemättä kaipaa aikamoista remonttia. Saatan kuulostaa ihanteelliselta, mutta määritelköön joku ken haluaa paremman mallin.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Ok, ymmärrän. Mutta ei meillä kyllä ole kovin paljoa varojakaan, itse asiassa tulevaisuuden hyvinvointi pitää (eläkkeet mukaan lukien) pitää pystyä rahoittamaan hyvin pitkälle tulevilla kassavirroilla. Senkin vuoksi Suomen tilanne on moneen muuhun maahan verrattuna kriittisempi.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Tuo eläkeasia varmaan tulee olemaan jonkin aikaa varmaan hankala asia. Tosin siinä vaiheessa kun ns. suuret ikäluokat ovat luonnollista tietä vähentyneet, tilanne hiukan helpottaa.

Käyttäjän MikkoPaakkola kuva
Mikko Paakkola

Kirjoitus perustuu kahteen uskomukseen. Joista kumpikaan ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin oletus hyvinvointivaltiosta. Toki, Suomessa voidaan suhteellisen hyvin, luultavasti paremmin kuin Somaliassa. Mutta varsinaisena hyvinvointivaltiona on vaikea puhua maasta jonka sosiaaliturva on Romanian tasolla, ainakaan sanan pohjoismaisessa mielessä. Toki on myönnettävä että 80-luvun lopulla aloimme lähestyä läntisiä naapureitamme, mutta suomalainen yhteiskunta ei milloinkaan savuttanut tasoa, josta oltaisiin rehellisesti voitu käyttää käsitettä "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta".
Toinen uskomus on kilpailun ja talouskasvun välisessä yhteydessä. Tämä väite nyt sitten tarkottaisi että taloustaantumassa markkinataloudessa vallitsisi jonkinlainen kilpailukielto. Näinhän ei toki ole, mutta taantumia ajatellen väite voisi jopa näyttää hyväksyttävältä, sillä eittämättä monopolien muotoutumisella on negatiivisia talousvaikutuksia. Näiden synnyn taustalla on useimmiten kuitenkin kontrolloimaton kilpailutilanne. Siksi tarvitaan säätelyä ja säännöksiä, ei pelkästään rajoittamatonta kilpailua.
Talouskasvuun ei varmaankaan ole haettavissa yhtä yksittäistä viisasten kiveä,
kyse lienee monien tekijöiden summasta, ehkä tärkein tuottavuustekijä taitaa olla inhimillinen pääoma. Eli löytyy yhtälöstä tieto ja luovuus. Tältä pohjalta arvioituna teksti on lähinnä tyhjää retoriikkaa, Nokia ja Neuvostoliittokin ansaitsivat uudelleenarviointinsa, mutta antaa olla.

Toimituksen poiminnat