*

tuomoluoma

Löytyykö poliittista munaa?

Moni meistä on marinoitunut aikaan, jolloin Suomea pidettiin menestystarinana. Niin kuin se olikin. Meitä käytiin pällistelemässä Kiinasta saakka.

Moni meistä on saanut johtamisoppinsa ajasta (1994-2008), jolloin keskimäärin 3,6%:n jatkuva talouskasvu kuittasi kaikki virheet. Oli kiva pelata golfia, kun kasvun hoiti suhdanne.

Nyt Suomi on jumittunut tuohon maailmaan ja noihin tunnelmiin.

Vaikka media löytää koko ajan uusia tutkimuksia ja vertailuja, joissa Suomi on kärjessä, niin valitettavasti se ei näy arjen mittareissa. EU-komission ennuste Suomen talouskasvulle on euromaiden huonoin. Ja se valitettavasti taitaa pitää paikkansa.

Miksi? Siksi, koska se kupla missä elämme ei ole totta.

Jos Suomi olisi oikeasti niin hyvä ja vetovoimainen maa niin kuin kaikki tutkimukset toitottavat, niin silloin meille virtaisi pilvin pimein ammattitaitoista työvoimaa, yrityksiä ja  pääomaa?

Eipä ole näkynyt. Päinvastoin. Investoinnit Suomeen ovat olleet kohta 10 vuotta lähes nollassa ja viime vuonna Suomesta muutti pois eniten (hyvin koulutettuja) ihmisiä sitten 70-luvun alun Ruotsiin muuttobuumin.

Meidän päättäjiltä on mennyt ohi vain kaksi asiaa: globalisaatio ja digitalisaatio. Ja kohta myös robotisaatio.

Me keskitymme optimoimaan 70-luvun maailmassa toimivia kilpailuetuja samaan aikaan kun uusi maailma menee ohi vasemmalta ja oikealta. Vaikka meillä on kaikki onnistumisen eväät käsissämme.

Mutta meille taitaa globaali totuus olla aika karu: meidän pitää ihan oikeasti kilpailla ns. halpatyömaiden hinnoilla, ellemme pysty tuottamaan mitään lisäarvoa josta joku haluaa maksaa enemmän.

Sama koskee kansalaisia: emme tällä sijainnilla, olosuhteilla ja kielellä houkuttele tänne ketään, ellemme pysty tuottamaan heille jotakin lisäarvoa. Ja maailman kallein asumisympäristö ei ole sitä.

Ennen pystyimme ihmeisiin niissä olosuhteissa. Nyt olemme tuudittautuneet siihen vanhaan ja jättäneet huomioimatta, miten maailma ympärillä on muuttunut. Ja emme itse näe, miten olemme taantuneet hyvinvointivaltio pöhnässä.

Suomella olisi edelleen maailman parhaat eväät tehdä vaikka mitä. Mutta juuri Briteissäkin nähty sokea populistinen kannattajien äänien kalastelu torpedoi kaikki järkevät päätökset.

Kun päättäjänä lupaa kaikille hyvää tai hakee ymmärrystä kalastelevia somepäivityksiä, niin sillä saa kyllä äänestäjiä. Mutta ihan toinen asia on, onko noiden asioiden takana järkeviä ja kestäviä ratkaisuja ihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta?

Suomella on edelleen loistava mahdollisuus olla menestyjä, mutta se vaatii paljon nykyistä enemmän poliittista munaa. Löytyyko sitä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei tule löytymään. Syyllisiä kyllä etsitään edelleen, mutta suuri ikäluokka äänestää edelleen 80-luvun poliitikot valtaan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tää on totta, olisi oikeasti vaihteeksi hauska nähdä millaista politiikkaa tekisivät vaikka kaikki muut puolueet kuin nämä kolme suurinta.

Ainahan joku vuorotellen on suurin, niin se vesittää kaikki uudistukset heti, vanha meno jatkuu.

Jospa Vihreät nyt nousisi ohi kaikkien suurimmaksi, niin silloin tulisi ainakin erilaista politiikkaa, olen valmis siihen vaikka sielua kylmää, mutta riskillähän ne laivatkin seilaa. :)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No aika pienellä riskillä kun on ammattitaitoinen miehistö ja osaava kapteeni jotka navigoivat ja muuttavat kurssia kun on tarve.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Tässäpä ratkaisut jotka jäi kirjoittajalta mainitsematta: oma kelluva valuutta ja täystyöllisyyspolitiikka :)

Jouni Suonsivu

Samaa olen mieltä ja lisään vielä hyvinvointivaltion ylläpitämisen sen purkamisen sijaan, jota purkamista blogistin puolue innokkaimpana on tekemässä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ei oma kelluva valuutta riitä. Jotkut uskovat siihen kuin lapsi joulupukkiin. Ikäänkuin ratkaisisi kaiken.

Jos palkkamaltti ei pidä, niin kuin Suomessa ei pidä, niin meillä on silloin oma "liira" valuuttana. Eurossakin pärjää, jos uskaltaa vapauttaa työn hinnoittelun markkinoille niin kuin Virossa.

AY-porukan pitäisi tunnustaa itselleen suomalaisen työvoiman kilpailevan ulkomaisen työvoiman kanssa. Kyse ei ole vääristä tuotteista tai johtamisesta. Yritysten tehtävä ei ole työllistää suomalaisia vaan tuottaa voittoa omistajilleen.

Jos ennustaa saa, Suomella on hyvät mahdollisuudet poimia robotisaatiosta vain huonot puolet. Ylihinnoiteltu työvoima pakottaa korvaamaan työntekijät roboteilla silloinkin, kun ihmiset haluaisivat ihmisten palvelevan itseään.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Heikki, kommenttisi edustaa perinteistä uusliberaalia kapitalistista ajattelua, jossa tavoitteena on jonkinlainen sosioekonominen luokkayhteiskunta.

Tietenkin oma kelluva valuutta ratkaisee vaihtotaseeseen liittyvät ongelmat ja palauttaa kilpailukyvyn. Palkkakilpailu on vain hyväksyttävä tosiasia jos pyritään hyvinvointiyhteiskuntaan....jota minä kannatan. Hyvinvointiyhteiskuntatavoite ja täystyöllisyys tavoite aiheuttaa korkeamman paineen palkkojen nousulle kuin monetaristinen kiristyspolitiikka, ja samalla jarruttaa tuloerojen kasvua. Kyse on siis myös tulonjaosta. Näkemyksemme tavoiteltavasta tilasta erottaa meidät.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Joidenkin mielestä voi olla yhdentekevää asuuko kansa halpojen hintojen maassa, jossa on matalat palkat vai kalliiden hintojen maassa, jossa on korkeat palkat. Jälkimmäisenä mainitut kansat ovat kuitenkin huomattavan etuoikeutettuja maailmalla. Heidän passinsa kelpaavat ilman viisumia suurimpaan osaan maailman maista, vaikka viisumi tarvittaisiin, he saavat sen helpolla ja he voivat siis aina matkustaa halvempiin maihin ja käyttää rahojaan siellä isolla ostovoimalla. Sen sijaan ensinmainituissa huonompien tulojen ja halvempien hintojen maissa olevat ihmiset ovat globaalissa muuttoliikkeessä ja matkustuksessa syrjityn asemassa. Heillä ei ole taloudellisista syistä mahdollisuuksia matkustaa muihin maihin normaaliteitse ja jos rajoja epävirallisin tavoin ylittävät, heidän päälleen syljeskellään ja haukutaan elintasopakolaisiksi, joissakin tapauksissa myös EU:n sisäisessä työvoiman vapaan liikkuvuuden kritiikissä esiintyy avointa rasismia lännessä itäisten EU-maiden työvoimaa kohtaan. Kun Suomessa meni pohjoismaisiin naapureihin verrattuna paljon huonommin 1960-luvulla, täältäkin lähdettiin massoittain Ruotsiin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Hyvä huomio Mikko Nummelinilta. Suomen ei kannata ainakaan pyrkia halpojen bulkkituotteiden ja matalien palkkojen maaksi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei meitä voi verrata korkeiden palkkojen ja korkeiden hintojen maihin.

Palkka on keksitasoa, hinnat ja verot tapissa.

Norjassa, tanskassa, ruotsissa esim bkt on aivan oleellisesti korkeampi. Suomi ei vaan pysty tähän nykyisellään.

http://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas

Suomessa ei kansalaisten eutuja muutenkaan ei ole juuri ajateltu.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-todista...

Kyllä varmaankin Mikko Nummelin edustaa sitä sosialidemkraattien tasa-arvo ajattelua. Valtio ja julkinen sektori on täällä ollut kaikki kaikessa. Tuottavuudesta ja tehokkuudesta ei ole ollut juuri väliä. No ehkäpä ne puolalaiset ja muut sitten maksavat jonain päivänä meidän laskut.

Lienee tuon suomalaisen koulutetun väen maastamuutto jo 60-70 luvun tasoa. Muut varmaankin perässä. Tänne kyllä muutetaan sosiaaliturvan perässä. Työtähän ei tänne synny. Sosiaaliturvaakin leikataan jatkuvasti ja pitää leikatkin. Velkaa tuskin ikuisesti saadaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-paljast...

Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää jonkilaisena vasemmistolaisen laulajana tunnettun Maija Vilkkumaan operaatioita.
Kannatan kyllä vahvasti progressiivista verotusta, mutta nää mun tulot( yli 100 000e) ei ole sellaisia palkkatuloja. Ruotsi kun on nykyään matalamman verotuksen maa. Vilkkumaa siirtää operaationsa ruotsin teostolle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

VMP tämä blogi..

"Moni meistä on saanut johtamisoppinsa ajasta (1994-2008), jolloin keskimäärin 3,6%:n jatkuva talouskasvu kuittasi kaikki virheet. Oli kiva pelata golfia, kun kasvun hoiti suhdanne.

Nyt Suomi on jumittunut tuohon maailmaan ja noihin tunnelmiin."

Ei Suomi ole jumittunut vaan TE olette jumittuneet. Tässä maassa oli tuollakin välillä tuhansia,että tuhansia jotka eivät pelanneet golffia 90-luvulla eikä ole sitä päässyt sen jälkeen vielä tähänkään päivään mennessä pelaamaan vaan tehnyt töitä. Nyt sinä ja kaltaisenne tulette kukkoilemaan ja kertomaan miten väärin nämä ovatkaan tehneet ja pitäisi vähän lisää tehdä. Hävetä pitäisi,mutta ei pysty..käännetään vika Suomeen. Ehkä parempi mennä sinne golffia pelaamaan vaan,jos vielä vähän varaa on.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Blogisti teki terävän havainnon siitä, että Euroopassa, jopa EU:ssa, eri maat toimivat eri olosuhteissa - vähän joka suhteessa, ei pelkästään ilmastollisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Hän siis muistuttaa siitä meitä siitä, että sama lippis ei sovi kaikille, vaikka samaa lippistä pakkosovitetaan kaikille.

€-Munaa on käytetty järkeviin ns. päätöksin Euroopassa ainakin 14+ vuotta:
"Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla."
http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-ylell...

Onkohan globalisaation, digitalisaation ja robotisaation ymmärryksen puute Suomessa ollut pääsyy siihen, että ne, joiden eväät kantavat, siirtyvät muualle? Jospa he, jotka vielä voivat, vain poistuvat kuolonkankeasta järjestelmästä muualle?

jorma Hakkinen

"Mutta meille taitaa globaali totuus olla aika karu: meidän pitää ihan oikeasti kilpailla ns. halpatyömaiden hinnoilla, ellemme pysty tuottamaan mitään lisäarvoa josta joku haluaa maksaa enemmän."

Ketkä ovat nämä "me"? Tuskinpa ainakaan palkansaajat, maatalousyrittäjät tai opiskelijat ovat oikeasti niitä, jotka päättävät yritysten tuotekehittelystä ja tehokkuusinvestoinneista. Eivätkä nämä tahot päätä myöskään valtion budjeteista, joissa kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla leikataan kansakunnan toivojen koulutusmäärärahoja tolkuttomasti. Ketkä ylipäätään ovat jäjestäneet meille tämän karun todellisuuden, kuka ei ole hoitanut leiviskäänsä?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Populistien takia polittiikkaamme vaivaa 2 vuoden talousajattelu. Vaalien väli on liian lyhyt, että politiikkaa voitaisiin toteuttaa. Populistit odottavat pikavoittoja.

Menneisyydessä meillä oli yksi valttikortti, jonka jätit mainitsematta. Konsensuspolitiikka oli sitä, että kolmella suurella puolueellamme oli - presidentin johdolla luotu - konsensus, miten maatamme ja sen taloutta kehitetään. Yhteisymmärrys suojasi maatamme veneenkeikuttelijoilta.

Kauppamme on aina ollut itäkauppasidonnaista. Kaksi kertaa idänkauppamme on romahtanut ja se on aiheuttanut maallemme kovan murroksen. Idänkauppasidonnaisuus aiheuttaa kaksi isoa ongelmaa: hintatasomme jää laatuun nähden liian korkeaksi valtion vientituen vuoksi ja brändäys länsimarkkinoille jää kokonaan tekemättä.

Kun koko vientituotantomme (elintarviketeollisuus eritoten) suuntautuu itämarkkinoille, niin laatu- kuin makuvaatimuksetkin on asetettu alimman nimittäjän varaan. Kun tuo itävienti ei vedä, vientituotantomme kelpaa enää kotimaan markkinoille, jos sinnekään.

Vaadit päättäjiltämme poliittista uroksen sukupuolielintä. Mitä se käytännössä tarkoittaisi?

Populistit romuttavat markkinamme järjettömällä "ongelmamme johtuvat EU:sta" / "maahanmuutto on suurin ongelmamme" / "ongelmat johtuvat islamisaatiosta" -vouhotuksillaan. Kansa nielee helposti nämä ulkopuoliset ongelmanaiheuttajat. Olisihan ikävää kuulla, että ongelmien pohjasyy olisi suhteettoman suuri työn hintataso.

Jos vastuulliset poliittiset liikkeet ryhtyisivät voimakkaasti ajamaan talouttamme tervehdyttävää politiikkaa, populistit saisivat päätösten aiheuttamasta - väliaikaisestakin - kurjistumisesta uutta pontta vaateilleen. Puolueet seuraavat gallupeja ja antavat tyhmyyksissään populisteille periksi. Lopulta päädymme EU-kansanäänestykseen. Itse pelkään, että populistien vaatima kansanäänestys voisi ajaa Suomen agraariyhteiskunnaksi.

Populisteja vastaan olisi löydettävä uusi konsensus puolueiden välille. Puolueiden tulisi olla yhteisessä linjassa. Ruotsissa populistien välttely hipoo taidetta.

Yhteiskuntaa vaivaa negatiivinen kierre. On populistien etu, että kansa on tyytymätön. Kierrettä pyritäänkin vahvistamaan, ei rakentamaan.

Uutta Nokiaa on vaikea luoda epätoivon ilmapiiristä, negatiivisen kierteen vallitessa. Toki sellaisesta Nokiakin aikanaan ponkaisi - ja taittoi kierteemme.

Jyrki Paldán

"Investoinnit Suomeen ovat olleet kohta 10 vuotta lähes nollassa ja viime vuonna Suomesta muutti pois eniten (hyvin koulutettuja) ihmisiä sitten 70-luvun alun Ruotsiin muuttobuumin."

Investointiaste on laskenut kaikkealla läntisessä maailmassa, samaan tahtiin kun pääoma on kertynyt. Yksityiset massikeisarit eivät vain näytä sijoittavan(ainakaan muuhun kuin johdannaisiin). Ehkä olisi siis aika kokeilla niitä vanhoja hyviä kikkoja, joilla investoinnit ennenkin saatiin aikaiseksi; progressiivinen verotus, hyvä palkkakehitys, todella maltilliset voitot ja vahva julkinen finanssipolitiikka.

"Meidän päättäjiltä on mennyt ohi vain kaksi asiaa: globalisaatio ja digitalisaatio. Ja kohta myös robotisaatio."

Niinpä, niiden hyödyntämiseen tarvitaan suuria panostuksia. Niitä on tähän asti parhaiten tehnyt julkinen sektori. Hyvin merkittävä osa tärkeimmistä moderneista innovaatioista on syntynyt julkisella rahalla, ja yksityisen sektorin panostus perustutkimukseen on kertakaikkisen surkeaa.

Uusin hallitus näyttää tässäkin suhteessa toimivan juuri päinvastoin; laskemalla koulutuksen kannustimia suuremmalla lainapainotteisuudella ja leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta.

"Mutta meille taitaa globaali totuus olla aika karu: meidän pitää ihan oikeasti kilpailla ns. halpatyömaiden hinnoilla, ellemme pysty tuottamaan mitään lisäarvoa josta joku haluaa maksaa enemmän."

Työn hinnan deflatorinen kehitys pienentää entisestään kannustinta nostaa tuottavuutta, sekä kehittää ja hyödyntää sitä robotiikkaa ja automatisaatiota. Hintakilpailun kelkkaan lähteminen nyt viimeistään varmistaa että robotiikan ja automatiikan juna puksuttaa ohi niin että humahtaa. Globaali hintakilpailukyky tosin hidastaa sen vauhtia merkittävästi koko planeetalla.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

J Paldan kirjoitti "suuria tuloeroja perustellaan usein investoinneilla!". Hän ehkä tarkoittaa:

Investoinnit synnyttävät talouskasvua, joka taas puolestaan kasvattaa kokemuksen mukaan tuloeroja. Samalla myös keskimääräinen elintaso nousee kaikissa tuloluokissa, koska mm. työttömyys vähenee ja palkkataso nousee.

Eli hyvä näin !

Jyrki Paldán

Muistelen törmänneeni tuohon perusteeseen usein, mutta koska en löytänyt sellaisesta asiallista sitaattia, poistin ko. osan kommentistani. Myönnän mahdollisesti muistelleeni väärin.

Joka tapauksessa investointeja pitäisi tosiaan saada lisää. Maailmalla 70-luvun lopulta, ja Suomessa 90-luvun alusta, lähtien harjoitettu talousliberaali politiikka on onnistunut vain vähentämään niitä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Suomella olisi edelleen maailman parhaat eväät tehdä vaikka mitä."

Niin olisi, ja mistä ne maailman parhaat eväät on rakennettu? Nimenomaan koulutuksesta, siitä kokoomuksen kavahtamasta peruskoulusta, tutkimuksen ja tieteen kannustamisesta, tasa-arvoon tähtäävästä hyvinvointiyhteiskunnasta. Kaikesta siitä, minkä SOS-puolueet haluavat nyt ajaa alas – koska raha. Pitkään ja hartaasti valmistetut eväät halutaan nyt syödä viimeistä justoviipaletta myöten, jolloin suomalaisilla ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin kilpailla banaanivaltioiden eväillä – köyhyydellä, kurjuudella ja epätasa-arvolla.

Rahaa käytetään siis perusteena olla tienaamatta rahaa tulevaisuudessakaan.

Please, save our souls.

Käyttäjän jariranne kuva
Jari Ranne

Suomen innovointikykyä hehkuttavat tutkimukset antavat kapean ja virheellisen kuvan. Ne painottavat liikaa ulkoisia, pinnallisia ja muotoseikkoja. Toki sellaisillakin on merkitystä, paljonkin, mutta ne unohtavat sen, mitä ja miten niiden sisällä ajatellaan ja toimitaan. Toinen ratkaiseva sokea piste tutkimuksissa liittyy siihen, että niiden kriteerit painottuvat ideoiden syntymisen jälkeiseen aikaan eikä siihen, miten niitä uutuusarvoisia ideoita ja ratkaisuja saadaan tuotettua. Tämä selittyy historialla ja perinteillä, joissa ollaan sokeasti kiinni.

Julkisen sektorin innovointitoiminnasta kuten myös sen edistämistoiminnasta tutkimukset antavat erityisen ylioptimistisen kuvan. Julkisella sektorilla innovointipöhinän määrä korvaa sen laadun. Tosiasia on sekin, ettei useimmissa julkissektorin organisaatioissa olla edes kiinnostuneita innovoinnista muuta kuin juhlapuheissa. Syynätkääpä mielenkiinnolla läpi vaikkapa parikymmentä julkisen sektorin innovoinnin edistämishanketta. Kun arvioitte niitä vallitsevan sokeuttavan innovointikulttuurin ulkopuolelta, huomaatte, että kaksi kolmasosaa niiden sisällöstä on mitäänsanomatonta ja asiantuntematonta hömppää, joka perustuu enemmän pinnallisiin ja yleisluonteisiin uskomuksiin kuin pätevään osaamiseen.

Toimituksen poiminnat