*

tuomoluoma

Arkijärki ei tue ennusteita

Tänään oli Kauppalehdessä pysäyttävä uutinen:  Suomen Pankin mukaan Suomen talous on palannut kasvu-uralle yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. 

”Yksityinen kulutus on ennusteen mukaan ensi vuonna edelleen merkittävin kasvua ylläpitävä tekijä. Yksityinen kulutus kasvaa ensi vuona 1,4 prosenttia ja seuraavina vuosina edelleen noin prosentin vuodessa. Viennin kasvu kiihtyy ensi vuonna 2,1 prosenttiin.”

Sekö yksityinen kulutus, jota suurelta osin rahoitetaan 6 miljardin vuotuisella valtion lisälainalla ja sen avulla maksettavilla tulonsiirroilla?

Nekö viennin investoinnit, jotka perustuvat tuohon valtion velan kasvulla rahoitettuun kysyntään ja yritystukiin?

Reilut 20 vuotta sitten kauniina huhtikuisena kevätpäivänä itse seisoin pankin ovella ilman omaisuutta ja paljon velkaa taskussa. Silloin ajattelin: voi kun itseäni viisaammat eli pankki ja  asiantuntijat olisivat voineet olla asiantuntevampia. Tai edes rehellisiä minulle. Onneksi selvisin hyvin, monille kävi toisin.

Paljon myöhemmin ymmärsin, että hekin vaan perustivat mielipiteensä poliitikkojen ja valtakunnan eliitin mielipiteisiin: kansalaisille haluttiin luoda toivoa paremmasta – talouden todellisen tilanteen realismista viis.

Sen seurauksena tuli ennennäkemätön katastrofi, jossa kaatui tuhansia suomalaisia yrityksiä, satoja tuhansia ihmisiä romahti ylipääsemättömien velkojensa alle. Ja samalla luotiin siemen seuraavan sukupolven tulevaisuuden pessimismille.

Mitä valoisampaa tulevaisuutta lupaa, sitä enemmän saa äänia/kannatusta ja samalla luvan jatkaa samaan tapaan vanhoissa poteroissa.

Olen pahoillani, mutta arkijärki ei vaan millään taivu tuon ennusteen luomaan optimismiin. Enemmänkin kansalle pitäisi vääntää rautalangasta, mitä tämän ns. hyvinvointivaltion jatkuvan velaksi pyörittämisen tien päässä todellisuudessa on. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tämä on sitä valtionhallinnnon trollausta...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niin, pitäisi olla perustetta nähdä kotimaisen ostovoiman kasvavan, niin voisi uskoa kysynnän lisäykseen. Vienti ei myöskään näytä oleellista piristymistä ellei sitten jatka laskuaan.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ahon hallituksessa oli paljon samaa verrattuna Vanhasen kakkoseen ja nykyiseen Sipilän (toivottavasti viimeiseen) ykköseen. Yhteistä hallituksille on täydellinen kaaos taloudessa ja yhteiskuntarauhassa. Suomelle edullisinta olisi ollut, ja on tänäkin päivänä, että nämä hallitukset olisi saatu nurin ja tilalle tervejärkisempää hallintoa.

Porvarihallituksen punainen lanka on aina se sama vanha, vähävaraiselta suhteellisesti ja absoluuttisesti eniten pois. Kärsijöinä ovat toistuvasti pienillä eläkkeillä sinnittelijät, opiskelijat, työttömät ja velkaiset lapsiperheet. Huomautetaan vielä, että vähävaraisimmat käyttävät kaikki tulonsa kulutukseen, mistä leikkaaminen tuskin lisää kotimaista kulutusta. Varakkaille ja yrittäjille sen sijaan annetaan melleviä veronalennuksia, harmaata taloutta ja veronkiertäjiä suojellaan raivokkaasti.

Porvarihallituksessa on aina yksi tai useampi takiaispuolue, joka joutuu kääntämään palttoonsa täydellisesti. Nykyisessä hallituksessa se on perussuomalaiset, ja se on tehnyt sen ehkä täydellisemmin kuin mikään muu puolue Suomessa koskaan. Persut eivät uskalla lähteä hallituksesta, koska kannatus on laskenut alle puoleen vaalituloksesta, joten hallitus pysyy pystyssä ryhmäkurien johdosta.

Ehdottaisin eroaviksi ministereiksi pääministeriä ja valtiovarainministeriä. Siis jos talouden näkymät ilmoitetaan liian positiivisiksi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sipilän hallituksen kritisointiin voi pitkälti yhtyä. Ongelma vain on se, että kun nykyiset oppositiopuolueet olivat hallituksessa, siinä onnettomassa Kataisen hallituksessa, josta yksi toisensa jälkeen livisti, niin tulokset olivat karmeampia kuin konsanaan yhdelläkään tuossa nimetyistä hallituksista. Ja julkisten puheiden perusteella niillä olisi halu kääntää suuntaa vielä holtittomammaksi. Vähän niin kuin tarjoaisi flunssan parannuskeinoksi paiseruttoa.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jep, Kataisen hallituksen muodostaminen oli sinänsä farssi, missä demarit, vihreät ja vasemmistoliitto kertaalleen heitettiin ulos neuvotteluista. Ja sitten taas pyydettiin takaisin kun kokoomuksen viritykset kepun ja persujen kanssa karahtivat kiville. Kataisen heikot neuvottelukyvyt saivat aikaan lähtökohtaisesti heikon hallituksen, ei niinkään siihen osallistuneet puolueet.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Pointit teilläkin. Mutta tuskin nämä nykyisen talouden ongelmat ovat pelkästään tämän hallituksen aikaansaamia. Kertoisitteko sitten parannuskeinoja?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Minusta hallituksen keinot pahentavat talouden ongelmallista tilannetta, kun ostovoimaa leikataan Euroopan kalleimmassa maassa. On nimittäin niin, että kaikki perusasiat nousevat tulevana vuonna, kuten vesi, polttoaineet (sähkö myöhemmin). Jos haluttaisiin lisää energiaa sisäiseen talouteen, noiden kaikkien hintaa pitäisi saada alemmaksi.

Kiky-sopimuksessa työntekijöille tulee 6 minuuttia lisää työaikaa per työpäivä. Nouseeko talous, lisääntyykö motivaatio? Enpä usko. Sen sijaan pääministerin ja hallituksensa pakkolaki-uhkaukset muistetaan pitkäänkin. Ja siis se, että niistä sitten jouduttiin peruuttelemaan. Kätilöt nousivat maailmankartalle, mutta luottamus hallitukseen meni. Luottamus on tärkeintä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ostovoimaa siis tuetaan tällä hetkellä valtion 6 miljardin vuosittaisella velanotolla + yksityistalouksien voimkkaalla velkaantumisella. Tilanne ei ole voi jatkua tällaisena enää kovin monta vuotta.

Kiky -sopimuksen osalta se tärkein eli paikallinen sopiminen jäi toteuttamatta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Ostovoimaa tuetaan n. 10 miljardin euron kansallisella velkaantumisella, jos lasketaan mukaan valtion, kuntien ja yksityinen velkaantuminen. Yksityisen velkaantunisen kasvu on jatkunut matalien korkojen rohkaisemina jo yli 10 vuotta ja silläkin on olemassa joskus rajansa viimeistään korkojen joskus noustessa normaaliin.

Näitä kasvu on nyt alkanut tai on nurkan takanalausuntoja ja ennusteita on annettu eri lähteistä jo useiden vuosien ajan ilman sen kummempaa todellisuutta toteutumasta.

Suomi ei tästä oikene ennen radikaaleja uudistuksia, jotka näyttävät olevan suomalaisille politiikoille mahdottomia tehdä puoluekannasta riippumatta.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #10

Ei valtion velkaantumista voi verrata kansalaisen velkaantumiseen. Valtion velkoja ei koskaan makseta takaisin, todisteen tästä saat kun katsot paljonko Kreikan velkoja on leikattu. Euron velkoja maksetaan koko ajan EKP:n uudella velalla, vastuut EKP:stä lankeaa jäsenten keskuspankin taseeseen.
Tässä vähän lisää näistä erilaisista vastuista.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuuti...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #13

Valtion velkojenkin korot on kuitenkin maksettava ...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kyseessä on väliaikainen elpyminen ennen painumista uuteen taantumaan.

Velkarahan avulla lykätään kaikki tarvittavat uudistukset odottamaan seuraavaa kriisiä, joka on todenäköisesti euroalueen hajoaminen.

Kyse ei ole siitä ettei tiedettäsi mitä pitää tehdä, vaan se että ei uskalleta ja ei tarvitse, koska EKP pitää valtion lainanoton edullisena.

Kari Juhani Toivanen

Täysin sokeata ! Katastrofi on valunut jo jaloille hyvän aikaa sitten?

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Vaikka hallitusta ja pääministeriä syytellään tavasta johtaa maan hallintoa kuin yritystä, voisi hallitus ottaa enemmän oppia yrityksen johtamisen periaatteista.
Yksi tähdellinen periaate on velanoton kannattavuus suhteutettuna sen avulla saatujen varojen käyttöön.
On olemassa erinäisiä esimerkkejä siitä, että oikein tehty veronalennus koituu kannattavaksi myös valtiontalouden kannalta.
Nykyisessä tilanteessa voisi olla aiheellista laskeskella, kuinka kannattavaa olisi arvonlisäveron alentaminen esimerkiksi 4-5 prosenttiyksikköä, vaikka lisävelkaa ottamalla. Tällaisesta vaihtoehdosta ei ole näkemyksiä näkynyt.
Itselläni ei siihen laskeskeluun kapasiteetti riitä, mutta sitä saattaa olla riittävästi esimeikiksi valtiovarainministeriön ja muiden taloudellisiin tutkimuksiin kykenevien tahojen käytettävissä.
Arkijärjellä arvioiden ei pitäisi tuon veronalennuksen olla uskaliaampi temppu kuin aiemmin kaksinumeroisin prosentein tehdyt devalvaatiot.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Hyvä, että Kokoomuksessakin on kriittisiä, itsenäisesti ajattelevia ihmisiä kuetn varmaan joka puolueessa on Kokemuksen kauttta oppii, että kaikkiin poltiitikojen tai taloustieilijöiden LUPAUKSIIN ei kannata luottaa. Kukaan ei varmasti tiedä. Pidemmällä tähtäyksellä (joka on lähellä) on sangen todennäköistä, että robosaatiota ja digitalisaatiop syö tuntuvasti työpaikkoja. Lupauksiin on helpompi tuudittautua kuin yrittää analysoida

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset