*

tuomoluoma

Talouden ihmeparantuminen

Joillekin uskonlahkoille tunnusomaisia piirteitä ovat olleet ihmeparantuminen ja kielilläpuhumisen karismaattinen lahja. Jotkut siihen ovat aina uskoneet, mutta suurimmalle osalle ihmisiä se on ollut huuhaata.

Nyt uskonnon omainen uskominen on tullut politiikkaan. Uskotaan asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä järjen tai faktojen kanssa. Mutta on paljon kivampaa uskoa huuhaata, kuin katsoa totuutta silmiin.

Vuosi sitten, kun meillä meni huonosti ja luottamusbarometrit olivat matalalla, meidän kustannuskilpailukykymme oli huono, rakenneuudistukset olivat tekemättä ja julkinen velka kasvoi.

Nyt, kun pääministerin mukaan käänne tapahtunut ja työllisyyskehitys on vahvaa, meidän kustannuskilpailukykymme on yhtä huono, rakenneuudistukset tekemättä ja julkinen velan kasvu ei ole laantunut yhtään.

Viime viikolla näimme suuren kielillä puhumisen taidonnäytteen ja vertaansa vailla olevan ihmeparantumisen. Lukuisien rakennemuutoksien runtelema Suomi tervehtyi ilman mitään merkittäviä muutoksia. Saimme todistaa talouspolitiikan homeopaattisen ihmeen.

Todellisuudessa käännettä parempaan ei kannatta hehkuttaa ilman viennin elpymisen tuomaa kasvua. Se, että yhä kasvavalla julkisella velalla rahoitettavilla tulonsiirroilla elävä kansa kuluttaa populistipoliitikoiden kannustamana rohkeammin ja ottaa entistä enemmän velkaa, on pikemminkin viimeinen naula arkkuun kuin minkään valtakunnan elpymistä.

Fakta sen sijaan on se, että vienti on edelleen 20% pienempi ja talous kasvaa viisi kertaa hitaammin kuin 10 vuotta sitten ja mitään muutosta kituliaalle kasvulle ei ole näkyvissä.

Toinen fakta on se, että tilanne ei korjaannu kiky-sopimuksen 24 tunnin vuosityöajan pidentämisellä tai julkisen puolen 30% lomarahan leikkaamisella. Nuo asiat juuri ovat homeopaattista talouspolitiikkaa, jonka vaikutus kokonaistalouteen on sama kuin olisi hallituksen kuukauden paastolla ennen puoliväliriihtä.

Kolmas fakta on se, että julkiset menot on edelleen mitoitettu tuolle kymmenen vuoden takaiselle vahvan talouden ja jatkuvan voimakkaan kasvun ajalle. Tai oikeammin senkin jälkeen valtion menot ovat kasvaneet 11 miljardia. Samaan aikaan yhä harvemman nettoveronmaksajan kontolla olevat tulot ovat kasvaneet vain 5 miljardia, vaikka veroja on korotettu reippaasti.

Näiden realiteettien perusteella jokaiselle pitäisi olla päivänselvää, että todellista talouden käännettä ei saa aikaiseksi muuten kuin merkittävillä rakennemuutoksilla. Ja mitä pidempään asiassa vitkutellaan, sitä rajumpia tarvittavat toimenpiteet tulevat olemaan.

Nyt juuri on toki turha odottaa mitään tarvittavia toimenpiteitä, vaalien alusaika on mitä riemukkainta poliittisen homeopatian ja kielilläpuhumisen aikaa. Lausahduksilla ”talouden syöksykierre on nyt taitettu”, ”olemme kääntyneet kasvu-uralle” tai ”lisäleikkauksia ei tarvita” saa kuntavaaleissa ääniä että ropisee. Valitettavasti ne vaan eivät pidä paikkaansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ainakin meillä työaika lyhentynyt, kortit kurssit ym.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ainakin meillä työaika lyhentynyt, kortit kurssit ym.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Aika hölmö lähtökohta...eihän talous ole mitenkään sairas. Se on juuri sellainen kuin siitä on tehty. Tietty logiikka toimii palkitsemistarkoituksessa. Mitä jos yrittäisi ymmärtää tätä kautta taloutta eikä niinkään talousruumiina millä kuvitellaan olevan erillaisia sairauksia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Talousjärjestelmä on jälkijättöinen, ei toimi mitenkään mielekkästi.

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu

Valitettavasti pidän blogistin näkemystä Suomen tilasta oikeampana kuin Sipilän hallitus ihmetekoja. Tämä hallitus elää saduissa ja haaveissa tai ainakin siltä näyttää. Toki yritystä on, mutta tulokset vähän niin ja näin. Nyt vuorostaan ihmevero moottoripyörille kuopataan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Talous kasvaa kun porukka luottaa tulevaan. Siinä suhteessa Sipilän yritykset nostaa luottamusta ovat politiikan näkökulmasta ihan luontevia; jos talous kasvaa ja porukalla riittää härpäkkeitä, seuraavissa vaaleissa voi käydä hyvin.

Siinä blogisti on mielestäni ihan oikeassa että nyt tuijotetaan vääriin mittareihin. Kymmenen vuotta jatkunut megalomaaninen velkaelvytys on toki kasvattanut kansan ostovoimaa mutta ei kestävästi. Tuotanto on sakannut, vienti on alamaissa ja kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikko. Se että kotimainen kysyntä on kasvanut ja kotimainen tuotanto laskenut ei voi juuri muuhun johtopäätökseen viedä.

Mutta rohkaistuksen sanoja lisää: Kreikka teki alijäämäisen budjetin joka vuosi 1960-luvun alusta lähtien. Loppuvaiheissa se vaati jo hiukan tilastoviranomaisen kusettamista mutta yhtä kaikki. Velkaelämää voi jatkaa puoli vuosisataakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten talouden pitäisi kasvaa? onhan kaikkea yllin kyllin ja aivan liikaa kaatopaikalle vietävksi. Eikö olis parempi vähentää maapallon kuluttamista. Mitä jälkeemme jää.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Mua on alkanut yhä enemmän kiinnostamaan mikä on tämä mystinen "rakennemuutos" joka tulee ja parantaa Suomen kaikesta. Jokainen ekonomi itkee rakennemuutoksen perään mutta en muista lukeneeni yhtään konkreettista esimerkkiä siitä mikä tälläinen rakennemuutos olisi.

Ehkäpä jutun kirjoittaja voi kertoa minulle mikä/mitkä olisivat sellaisia rakennemuutoksia joilla Suomi saataisiin nousuun? Tietoa tuntuu kuitenkin olevan?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Onhan näitä esitetty vaikka millä mitalla. Sote-tuotantorakenteiden tehostaminen, työmarkkinarakenteiden uudistaminen työllisyyden tukemiseksi, verotusrakenteiden uudistaminen tukemaan investointeja ja työn tekoa jne yms.

Meillä on paljon rakenteita jotka ovat ristiriidassa hyvinvointivaltion tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi työmarkkina- ja sosiaaliturvarakenteet leikkaavat työllisyyttä ja vaikeuttavat näin rahoituspohjaa.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Eiku konkreettista! Sanot "Sote-tuotantorakenteiden tehostaminen" ja mä luen diibadaabablaablaa. "työmarkkinarakenteiden uudistaminen työllisyyden tukemiseksi" joo on tosi hyvän kuulloinen juttu ja varmaan auttaa paljon mutta mitä se tarkoittaa KONKREETTISESTI. Miten verotusrakenteita tulisi uudistaa?

Pitäisikö sosiaaliturva poistaa jotta saadaan Suomi nousuun? Siinä on jo konkretiaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Antti hyvä...kaikki jotka haluavat hyötyä jollakin tavalla toisten työstä tarkoittavat työn hinnan laskemista eli palkkojen leikkaamista. Eivät vain tahdo kyetä sanomaan sitä suoraan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Ei se sitä välttämättä tarkoita. Palkkasumma voi pysyä vaikka muuttumattomana mutta palkkahaitari kasvaa. Hyvä Sorvari saa enemmän ja huono vähemmän. Pidit siitä tai et, insentiivit vaikuttavat siihen kuinka ihmiset käyttäytyvät. Jos paremmasta suorituksesta saa enemmän palkkaa, porukka tekee paremmin.

Yksi tapa on myös laskea tuntipalkkaa ja nostaa tulospalkkioita silloin kun tälläinen järjestely on helposti mitattavissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

kaksi uutta käsitettä tarkoittamaan samaa kuin palkkojen laskeminen eli tulospalkkiot ja palkkahaitari.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Funtsi lisää, kyllä tuo aukeaa sinullekin. SAK ja työnantajat suosittelivat tuota jo 90-luvulla - ja yhdessä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #22

Kerrohan kun fiksu kaveri olet niin miksi rakennemuutoksia tehdä työmarkkinoiden toimintaan?

kaikki karenssit ehdottomasti poistettava heti ensimmäiseksi...vasta silloin työvoima alkaa liikkumaan vapaasti markkinoilla. Jostain syystä et ole tällaista ehdottanut vaan kaikkea muuta. Tosiasiallisesti ajatellen työmarkkinoiden toimimattomuus tuntuu olevan päämäärä nykyään työnantajien edustajilla sekä työnantajilla. Syy on ilmeinen..liittyy siihen kannustavuuteen kovasti,eikö?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #39

Perustulo on yksi mahdollinen vaihtoehto jota kannattaisi mielestäni testata laajemminkin. Siihen malliin tietysti saumattomasti kuuluu kaikkien karenssien poisto - ja siinä yhteydessä kannattaisinkin sitä.

Kokonaisuus ratkaisee. Antelias syyperusteinen sosiaaliturva saattaa hyvinkin edellyttää aktiivista työttömien kepittämistä karensseilla ja vastaavilla. Tästä on jopa näyttöä.

Esität kyllä ihan pointin tuossa; palkkataso ei määräydy markkinaehtoisesti myöskään silloin jos työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa hankaloitetaan. Esimerkiksi karenssilla voi olla tälläinen vaikutus. Työntekijätkin ovat niukka resurssi ja heistä pitää kilpailla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Esimerkiksi keskitetään sairaanhoitoa harvempiin yksiköihin jotka pystyvät erikoistumaan suppeastikin. Tarvittaessa vaikka operaatiokohtaisesti. Rakennetaan tietojärjestelmät jotka mahdollistavat palvelun katkeamattomuuden toimijalta ja yksiköstä toiseen.

Työmarkkinarakenteissa keskeisintä olisi saada palkan ja työehtojen määräytyminen lähemmäs yritystasoa. Tämä ei välttämättä tarkoita että liitot heitetään mäkeen; esim OECD suosittelee Suomelle että työehdot sovitaan yrityksen ja duunareiden välillä liiton paikallistason ollessa mukana.

Sosiaaliturva pitää uudistaa siten että työn määrää kasvatetaan. Siis leikkaamalla passiivisista etuuksista ja maksamalla paremmin aktiivisille kavereille. Erilaiset perustuloelementit voisivat kuulua tähän, tai verotuksen nollaaminen pieniltä palkkatuloilta. Työllistymisen rajahyöty vaikuttaa paljon työllistymisen nopeuteen. Ansiosidonnainen pitäisi heivata mäkeen.

Ja silleen. Siis romuttaa kaikki sellainen joka tekee hyvinvointivaltioprojektille kokonaisuudessa hallaa.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen Vastaus kommenttiin #11

No nyt on konkretiaa!

Tarkoitat siis että jos satut sairastumaan syöpään sut lähetetään Lappeenrantaan mutta jos keuhkokuumeeseen sut lähetetään Ouluun? Nyt kuullostaa tehokkaalta. Rakennetaan tietojärjestelmät ... en tiedä miten paljon olet uutisointia asian tiimoilta seurannut mutta (vaikka siitä olisi odotettavissa kustannustehokkuutta kyllä) se on niin iso korpimaa ettei siihen taida löytyä Suomesta muskeleita.

Päätösten siirtyminen paikallistasolle on jatkuvasti kaikkien puheissa. Se on hienoa erityisesti siksi ettei paikallistasolla ole mitään laillista painostuskeinoa jos neuvottelut jämähtävät. En ihmettele yhtään että TA-edustajat ajavat asiaa. On totta että paikallistasolla on eniten tietotaitoa, kivasti vaan unohdetaan että mitäs sitten tehdään kun sukset menee ristiin.

Ansiosidonnaisen funktiohan on siinä että jos joudut työttömäksi et joudu heti myymään paniikissa kaikkea omaisuuttasi pystyäksesi tuomaan edes jotain pöytään. Tietysti se on omistavalle luokalle kauhistus kun duunaritkin omistavat (jopa varsin hienoja) omakotitaloja, kyllä moisesta on eroon päästävä ja kiva ois jos ne sais itse ostaa halvalla. Itse en ole oikeastaan vieläkään muodostanut selkeää mielipidettä perustulosta ... siinä on mahdollisuuksia mutta tietysti myös riskejä. Mielenkiintoinen kokeilu yhtäkaikki. Oon tiettyyn rajaan asti samaa mieltä siinä että työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin kotona lorvimisen, mutta ei se toisaalta saa johtaa siihen ettei työstä makseta käytännössä mitään. Aktiivisuudesta noin muuten, jos aktiivisuutta mitataan joillain täysin turhanpäiväisillä kursseilla käynneillä (tiedän että niitä järjestetään) ei se edistä työllistymistä mitenkään.

Katsotaan asioita vähän eri lasien läpi. Mun papereissa nimenomaan ansiosidonnainen on iso pala hyvinvointivaltiota.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Mitä erikoistuneempi hoito, sitä vähemmän siitä aiheutuu komplikaatioita. Ihan kotimaisenkin tutkimuksen mukaan yksiköissä joissa suoritetaan vähän esimerkiksi kirurgiaa on suurempi kuolleisuus kuin niissä joissa suoritetaan paljon. Mikä on aika luonnollista.

Ansiosidonnainen on tietysti kiva, mutta vähintään sen pitäisi olla huomattavasti lyhyempi. Mystisesti työttömän työllistymistodennäköisyys on kaikkein korkein juuri sillä viikolla kun 500 päivää työttömyyskorvausta tulee täyteen. Olisiko sitten vaikka vuosi sopiva.

Työstä pitää maksaa tuottavuuden mukaan. Se on jokaisella erilainen ja kasvaa jos siihen tarjotaan hyvät insentiivit - esimerkiksi tuotanto- ja tulospalkkiot. Liitot voisivat hyvin vahtia neuvotteluissa sitä että palkat kasvavat tuottavuuden mukaan - aivan kuten ne lupasivat euroon liityttäessä. Ja kuten ne kasvoivatkin vuoteen 2008 saakka.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen Vastaus kommenttiin #27

Kun en tiedä taustaasi en voi tietää valehteltko vai etkö vaan ymmärrä mutta työstä maksaminen "tuottavuuden" mukaan johtaa aina siihen että perseennuolijat saavat kovempaa palkkaa kuin tuottavat. Tämän olen saanut todistaa sekä aitiopaikalta että sivusta riittävän monta kertaa että voin todeta ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Samaan hengenvetoon voin myöntää että toivottavasti on jossain olemassa työnantaja jonka alla kyseinen malli toimii mutta kaikki kerrat kuin minä olen tuota todistanut on johtanut siihen että ne nuoleskelijat palkitaan ja kovan työn tekijät jäävät nuolemaan näppejään.

Noin muuten esittämiisi pointteihin sun mielestä siis on ihan kohtuullista rahdata tyyppejä pitkin Suomenniemeä ihan sillä perusteella mihin ne nyt ovat sattuneet sairastumaan? Et ilmeisesti ole joutunut yhdenkään läheisen takia ramppaamaan kuukausien ajan useaa kertaa viikossa sairalaassa ...

Ansiosidonnaisuuden kesto onkin taas ihan eri asia. Itse ehkä lähtisin liikkeelle jostain 80% korvauksesta vuoden jälkeen, ehkä jopa 50% kahden vuoden jälkeen? Tai jotain tuollaista, vielä ehkä jollain ikäkausitarkistuksella, tyyliin "yli 50-vuotiaalle 90% vuoden jälkeen ja 75% kahden" tai jotain vastaavaa. En tosiaan hirveästi ole tätä miettinyt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

Ajan kerran viikkoon 300 km kuskata maan sukulaista hoitoihin ja tutkimuksiin. Olen tehnyt tätä jo toista vuotta. Se on sellaista. Flunssaa voidaan hoitaa kaikkialla vaikka puhelimen välityksellä, erikoissairaanhoito taas vaatii vähän enemmän. Sillä ei ole väliä mikä minusta on kohtuullista, sillä taas on että laadukasta hoitoa voidaan tarjota kustannustehokkaasti. Keskittäminen ja erikoistuminen ovat tutkitusti avain tähän.

Ansiosidonnaisen porrastaminen olisi jo hyvä alku. Ja itsekin jättäisin iäkkäät ja pitkän työuran tehneet noiden supistusten ulkopuolelle. Toki voi kysyä kuinka reilu ansiosidonnainen työttömyyskorvaus nykyehdoin on kun 26 viikon työllä ja maksamalla 100€ vuodessa kassamaksua voi tienata 400 päivän ansiosidonnaisen. "Vakuutus" on aivan liian halpa.

Tuotantopalkkio ei esimerkiksi naamaa katso. Se katsoo vain mitä saat aikaan. Reiluja ja kannustavia palkkausjärjestelmiä saa kyllä varmasti aikaan kun halua on.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen Vastaus kommenttiin #31

Joo mutta kustannustehokkuudellakin on rajansa. Pitää (kai?) siinä vähän sitä ihmistäkin ajatella. Okei ajat 300km kerran viikossa, miten kiva olisi jos kustannustehokkuuden nimissä pitäisikin ajaa 600km? 1000km? Joku roti nyt noissa jutuissa pitää olla.

Tuskin sellaista ansiosidonnaista voidaan edes rakentaa ettei sitä voisi käyttää niin että se vaikuttaa äärimmäisen epäreilulta.

Jos järjestät tuotantopalkkion puhtaasti siltä pohjalta kuinka paljon joku tekee valmiita tuotteita mun ei varmaan tarvitse edes kertoa mihin se johtaa. Jos olisi helppo, yksinkertainen ja oikeudenmukainen tapa palkita ihmisiä niiden tuottavuuden mukaan eiköhän se olisi jo käytössä varsin monessa paikassa...

Ville Valkama

Ensin pitäisi tunnistaa ongelma, jonka jälkeen pitäisi päättää miten ongelma korjataan.

Ongelma ei ole siinä, että tuottamisen kiinteät- ja palkkakustannukset olisivat valtavat, vaan siinä että tuottaminen on tehotonta.

Pitäisi tiedostaa, että mm. Vanhasen ensimmäisen hallituksen risupaketti aiheutti valtavan sysäyksen teollisuuden alasajolle Suomessa.

Tästä asiakokonaisuudesta olen koittanut valistaa toimittajia Suomessa jo pitkän tovin. Hyvin harva toimittajista edes lotkauttaa korvaansa. Ilmeisesti on mediaseksikkäämpää höpöttää vallanmuista aiheista, joista suurin osa korjaantuisi itsestään sillä, että teollisuuden kilpailukyky palaisi ja vienti alkaisi vetää.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

-todellista talouden käännettä ei saada aikaiseksi kuin merkittävällä rakenneuudisuksella-

Blogistikaan ei rohkene kirjoittaa, mitä se merkittävä rakenneuudistus kokoomukselaisen mielestä pitää sisällään. Kertoisitko selväsanaisesti, jotta meikäläinen "vallankäyttäjäkin" tajuaisi.
Tässä mennään koht sillään vaalikoppiin numeroa väsäämään, sen puolesta kuka tai ketkä täällä Vantaallakin tulevaisuudessa tekevät päätöksiä.

Vaikka se rakenneuudistusvaatimus lienee koko Suomen talouden kannalta laaja käsitys, koskien myös työelämää. Se koskee kaiketi myös kunnallista päätöksen tekoakin.

Jos jään vastausta vaille, johtopäätökseni on, että kokoomuslaiseen kulttuuriin kuuluu pelkästään epämääräinen, salaperäinen uhkakuvilla pelottelu.
Siksi en suosittele ketään kirjoittamaan vaalilipun ympyrään numeroa Kokoomuksen vaalilistalta.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Keskustahan tässä on hallituksen moottorina. Kärkenä Juha Sipilä. Täytyy myös muistaa, että pääministerin valta on jakamaton.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Jos olisikin fakta, että julkiset menot on mitoitettu, voisi helpommin karsia niitä muin mitoituksin. Käytännössä julkiset menot perustuvat enemmänkin lakeihin, säännöksiin, käytäntöihin ja päätöksin, joiden vaikutusta ei ole mitoitettu, ainakaan julkisten tulojen ja menojen kokonaisuutta kohtaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo on kyllä totta. Lainsäätäjä saattaa vaikka tehdä sitovan hoitajamitoituksen mutta se ei muutu vaikka hoitajien palkat nousisivat kuinka paljon. Lisäkustannukset vain syntyvät itsekseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lisäkustannukset vain syntyvät itsekseen."

No eivät nämä itsekseen synny, otetaan vaikka maahanmuutto. Pääministeri Sipilä levitti sanomaa, kaikki ovat tervetulleita ja sisämiministeri Orpo vain levitteli käsiään kun porukkaa lappasi Ruotsista rajan täydeltä. Toinen esimerkki on tuulimyllytuet, eivät nämäkään itsestään syntyneet eikä Suomen maksamat toisten valtioiden velat jossa rahat menivät pankeille jotka olivat tehneet huonoja sijoituksia. Kaikki nämä ovat olleet harkittuja, Suomen taloutta heikentäviä päätöksiä.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Odottelen yhä milloin hallitus alkaa niitä rakenneuudistuksia tekemään?
Nythän SOTEA rakennetaan maakuntauudistus edellä. Joten on tapahtumassa Keskustan suuri kusetus. Jossa etenkin Persut ovat täysillä mukana.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Useampikin kommentoija kysyy mitkä ovat ne rakenneuudistukset joita tulisi tehdä ja ajattelin itse vastata tähän kysymykseen.

Ensin tulisi erota eurosta ja EU:sta ja ottaa talouspolitiikka omiin käsiin, pois EU huijareilta. Sen jälkeen pitäisi ottaa rahan tyhjästä luominen valtion keskuspankin yksityisoikeudeksi, eli rahanluonti pois yksityisiltä liikepankeilta ja rahalaitoksilta. Laitan perään asiasta tehtyjä IMF:n tutkijoiden tutkimuksia.

http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-...

Tämän jälkeen tulisi uudistaa politiikka, siten että poliitikot eivät enää päättäisi asioita muuten kuin kansalaisten tahdon mukaan. Eli Sveitsin mallin mukainen suora demokratia, jossa valtiota ja kansalaisia koskevissa asioissa järjestettäisiin sitovat kansanäänestykset, jotka poliitikot vain toteuttaisivat.

Myös poliitikkojen kausia tulisi rajata, etteivät samat naamat olisi vuosikymmeniä mädättämässä maatamme ja tuhoamassa sitä omien etupiiriensä ja sidosryhmiensä hyväksi. Kaksi kautta kansanedustajana olisi riittävä ja myös kunnallispolitiikka tulisi erottaa kansanedustajuudesta, siten etteivät samat henkilöt voi olla paikallishallinnossa ja keskushallinnossa valtaa pitävinä.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Sveitsissä valuuttajärjestelmää koskevissa asioissa keskuspankin johtaja on diktaattori.Budjetista ei sovita kansanäänestyksessä.

Tosin referendumiin jää kosolti tärkeitä asioita.Kuten tänään tapahtuva äänestys siirtolaisten kolmannen sukupolven oikeudesta kansalaisuuteen.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Pitää kai ruveta pitämään itseään vajakkina, kun on vaikea ymmärtää, miksi ei yleisemmin esitetä arvonlisäveron alentamista, maan ja valtion talouden parantamiseksi. Haikaillaan devalvaation mahdollisuutta, mutta sen kielteiset vaikutukset luultavasti olisivat suuremmat kuin mitä arvonlisäveron alentamisella esimerkiksi 4:n - 5:n prosenttiyksikön verran, ainakin jos devalvoitaisiin kaksinumeroisin luvuin, kuten aikoinaan tehtiin.
Kun arvonlisäveron korotusta nykyisestä on yleisesti pidetty erittäin haitallisena, on outoa, että sen veron alentamista ei pidetä suotavana.
Arvonlisävero ei suoranaisesti vaikuta vientihintoihin. Kuitenkin yleinen kysynnän ja talouden piristyminen sekä arvonlisäveron alentamisen myönteinen vaikutus vientituotteiden arvoketjussa, vaikuttavat piristävästi myös viennin edellytyksiin.
Arvonlisäveron alentamisen hetkellinen vaikutus valtion tuloihin lienee sitä kohtaan tunnettua karsastusta eniten aiheuttava tekijä. Nyt kun valtiolla (vielä) on saatavissa "halpaa lainaa" voisi ALV:n alentamista pitää investointina, joka kannattavuutta voi arvioida laskennallisesti. Kykyä tällaiseen arviointiin lienee Suomessa riittävästi, jos ei yksin valtiovarainministeriössä, voi siihen kykyä löytyä muualtakin.
EU:n säännökset voivat asettaa rajoituksia arvonlisäveron alentamiselle ja valtion lainanotolle, mutta nykyään EU:n säännöksiä voi tulkita ja kohdella melko vapaastikin. Monissa maissa ALV on 19 - 21 prosenttia.
Mahdollisuutta siirtää ALV:n alentamisesta koituvia yritysten edellytyksiä voitonjakoon, voidaan pyrkiä estämään lainsäädännön ja verotuksen keinoin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sitä ei esitetä,koska nykyisen näkemyksen mukaan vain vienti kasvattaa taloutta. Toinen syy saattaa olla,että EU sanelee ettei alvia voi muutella. Ei se sattumaltaan samalla tasolla ole lähiseudulla.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Suomen etelänaapurissa ALV on 20%. Kyllä ALV parantaa vientiyritysten toiminnan edellyksiä. Ne ostavat paljonkin, sekä tuotteita. että palveluja. Lisäksi vientituotteisiin liittyy monesti myös muiden valmistajien tekemiä osia ja komponentteja.
ALV:n korotuksesta puhuttaessa, ei kukaan esittänyt, että sille olisi EU:n taholta estettä. Käsittääkseni on joku EU-suositus tai direktiivi koskien ALV:n alentamista, mutta se ei sitä kiellä. Kuinka paljon se sitä rajoittaa, jää nyt näkemättä, koska EUR-lex-palveluun ei juuri nyt pääse.
Joka tapauksessa, voi sitä sääntöä rikkoa melko suruttomasti ja paremmasta syystä, kun kerran toimeentulotuen tasosta olevaa sääntöä rikotaan ilman, että EU siitä rankaisee. Erinäiset valtiot ovat myös rikkoneet valtion velkaa koskevia EU-sääntöjä ilman pikku moitteita suurempia seuraamuksia.
Ilmeisesti ALV:n alentamisen ainoa todella merkittävä este on poliittisten päättäjiemme asenne. Heiltähän asiaa voisi tiedustella, jos se mediaa kiinnostaisi.
Hallituksen kannalta on tietenkin hyvä jättää ALV:n alentaminen "viimeiseksi mahdollisuudeksi", jonka voi esittää lähempänä eduskuntavaaleja.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden Vastaus kommenttiin #34

Nyt sai esiin EU:n arvoinlisäverodirektiivin. Sen mukaan yleinen ALV ei saa olla alhaisempi kuin !5%. Täten on vielä varaa alentaa Suomen ALV-kantaa reippaastikin.

Ville Timari Vastaus kommenttiin #36

ALV:in kannalla on merkitystä Euroopan sisäisillä kuluttajamarkkinoilla. Esimerkki: verkossa toimiva musiikkitavaratalo Thomann pystyy Saksasta käsin (alv 19%) kyykyttämään suurinta osaa suomalaisista soitin- ja musiikkitarvikeliikkeistä (alv 24%). 5% ero loppuhinnassa ei välttämättä ole yksinään ratkaiseva tekijä, mutta se on kuitenkin suuri osa siitä hintaerosta, jonka perusteella yksityinen ostaja tekee päätöksensä mistä kaupasta haluamansa tuotteen ostaa.

Pudottamalla ALV Suomessa Saksan tasolle, meille aukeaisi paljon lisää kuluttajamarkkinaa Euroopasta ja sen myötä ihan tuotannollistakin työtä, ei pelkästään ohuita siivuja maahantuojille (jotka nekin jäävät nyt osittain saamatta).

Lisäksi, jos Suomessa ja Saksassa tehdään molemmissa tuotetta A, jonka tuotantokustannukset ovat molemmissa maissa yhtä suuret, kummasta maasta mahtaa italialainen yksityishenkilö sen tuotteen ostaa? Suomen ALV:n pitäisi itseasiassa olla saksalaista alempi, että pystyttäisiin kaukaisen sijaintimme vuoksi kilpailemaan Euroopan suuremmilla markkinoilla, kiitos pidemmän logistiikkaketjun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Taloustieteessä kulutusveroja pidetään kuitenkin vähemmän haitallisina kuin tuloveroja. Asiaa voi ajatella Suomen kannalta niin että jos kilpailukyky ei ole kunnossa, alvin alentaminen lisää tuontitavaroiden menekkiä enemmän kuin kotimaisen tuotannon. Alv on siitä hyvä vero että se kohdistuu yhtä lailla tuontitavaraan kuin kotimaiseen. Tuloverot taas nostavat vain kotimaisen tuotannon hintaa.

Mutta tottakai, kaikki verotus luo kitkaa ja vähentää taloudellista toimeliaisuutta - ja siis hyvinvointia. Maan omistuksen verotusta tosin jotkut taloustieteilijät pitävät jopa hyödyllisenä Verona. Sen kun nähdään parantavan maankäytön tehokkuutta koska maata ei kannata makuuttaa tyhjän panttina.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Arvonlisävero ei vaikuta ulkomaanliikenteeseen rakennettavien alusten vientihintoihin.Muitakin poikkeuksia löytyy laista.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Kelluvaa valuuttaa ei devalvoida. Se devalvoituu = markkinat määrittävät valuutan arvon maan suoritus ja kilpailukyvyn mukaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Olipa kannustavaa liikemieheltä.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Oliko kirjoituksen tarkoituksena nyt muuta kuin vinoilla Sipilän henkilölle?

Itse näen näin, että nykyinen hallitus on pystynyt parempaan kuin viimeaikaiset Kataisen ja Stubbin kokoomusvetoiset hallitukset.

Oma kirjoitukseni: Talous kääntyi parempaan – ja vielä oikeistohallituksen aikana
http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ilmeisen Iso virhe tapahtui, kun Jyrki Katainen osti julkisen alan hoitajille lupaamillaan suurilla palkankorotuksilla vaalivoiton. Vienti- ja muille liitoille se oli avoin valtakirja vastaaviin vaatimuksiin. Vaalien jälkeen sitten suunniteltiinkin pakkolakeja hoitsujen kuriinsaamiseksi, näiden perätessä lupauksien toteuttamista.

Suomella on ollut huono "herraonni" sitten P. Lipposen.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Olipa kertakaikkisen loistava kirjoitus. Ikävää luettavaa mutta selvä jokaiselle ajattelevalle ihmiselle.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Ehkäpä Sipilä yritti luoda kansaan vähän positiivisuutta, mutta faktahan on se, etteivät asiat parane kuin promillen mitoissa, ellei tuota julkista sektoria pienennetä oikein radikaalisti. Se on juuri tuon negatiivisen oravanpyörän ylläpitäjä, joka vaikuttaa niin kansan velkaantumiseen, ostovoimaan kuin markkinoiden ennustettavuuteenkin. Julkisen sektorin menoja pitäisi vuositasolla saada vähintään 10 miljardia leikattua, että olisi varaa velkaantumisen katkaisun ohella hoitaa tuota korjausvelkaa ja vielä jonkinlaista veroporkkanaakin tarjoilla kansalle. Tuollakaan leikkauksen tasolla ei ole vielä mitään takeita, että järjestelmä alkaisi ruokkimaan tuota positiivista kasvua, mutta aika lailla minimi se kuitenkin on. Nuo muutaman miljardin leikkimiset ovat pelkkää saattohoitoa kansakunnan tila huomioiden, eikä yksittäisillä näpräämisilläkään ihmeitä tehdä, joten nyt vaaditaan kovia päätöksiä tai sitten kaadutaan kollektiivisesti jossain vaiheessa.

Ville Valkama

Kustannuskilpailukyky asiaan vaikuttaa merkittävästi miten paljon käytetylle energialle saadaan tuotettua taloudellista lisäarvoa. Jos taloudellinen lisäarvo jää pieneksi käytettyyn energiaan nähden ja energiaan investoituun veroeuroon nähden, on kustannuskilpailukyky huono.

Olisi jo korkea aika tutkia fysikaalisesti tarkasteltuna, miten hakkeen ja turpeen käyttö erilaisten teollisuuden tuotantoalojen polttoaineena vaikuttaa kauppataseeseen.

Tätä tutkimusta ei ole koskaan tehty. On vain oletettu että MWh ja MWh eri polttoaineilla on sama ja tämän pohjalta lähdetty tukemaan kotimaista "bioenergiaa" ja verottamaan fossiilista tuontienergiaa pahana vaihtoehtona.

Todellisuudessa eri polttoaineiden välillä merkittäviä eroavaisuuksia, joita ei havaita ja ymmäretä insinöörien keskuudessa, koska ilmiötä ei osata tunnistaa.

Kansakunnan kilpailukykyä ajetaan alas viemällä teollisuudelta pohja toimia tehokkaasti. Tämä on näkynyt jo pitkään teollisuuden ulos liputtamisena ulkomaille.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hyvä pointti!

--

Myös öljyllä on edessä "diminishing energy return" ongelma ts. helppo öljy on loppumassa eli saatu netto-energia talouden pyörittämiseen pienenee.

Ville Valkama

Kiitos.

Öljyvarainnot maailmalla ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut, muistan lukeneeni useamman uutisen joissa on käsitelty uusien lähteiden löytymistä. On kuitenkin selvää, että energian kulutusta pitäisi pystyä vähentämään, jotta maailmanpolitiikka ei kriisiydy ja eskaloidu kahinoiksi.

Suomen talouden kannalta tarkasteltuna netto-energia talouden pyörittämisajatteluun pitäisi huomioida erityisesti turpeen ja hakkeen käytön kohdalla se, että mitä näillä polttoaineilla todellisuudessa pystytään tuottamaan ja mitä sen turpeen sekä hakkeen hakeminen suolta sekä metsästä vaatii energiaa. Tällä hetkellähän turpeen ja hakkeen käyttöteknologiaa tuetaan 30-40% investointituella ja polttoaineen tuotantoonkin käytetään veroeuroja, jotta yhtälöstä saadaan tuotannosta loppukäyttäjälle asti edes näennäisesti kannattavaa.

Öljyn kohdalla pelkästään polton optimoinnilla pystytään poltin sovelluksissa saavuttamaan polttimen takana olevan termodynaamisensysteemin hyötysuhteen nousu siten, että energiahäviöt vähenevät merkittävästi ja näin myös energiaa tarvitsee öljystä vapauttaa vähemmän. Ja tämä siis polttoaineella, joka on jo energiatehokkain ja tasalaatuisin lämmöntuotannon polttoaine.

Turpeen ja hakkeen karakteristiset ominaisuudet ovat kaukana öljyn ominaisuuksista tehokkuuden suhteen. Tämä palvelee erityisesti ulkoistetun energiantuottajan liiketoimintaa, kun tuotetaan energiaa loppukäyttäjälle MWh laskutusperusteisesti. Lämmöntuottajalle on keskimäärin kannattavempaa tuottaa energiaa, jota pystyy putkesta mittaamaan enemmän ja jota asiakkaalla kuluu myös enemmän kuin energiaa, jota et putkesta pysty mittaamaan ja jota asiakkaalla kuluu vähemmän. Tämä syö vientiyrityksen kilpailukykyä, koska kustannukset tuotettua yksikköä kohden nousevat.

Kysymys on siis fysikaalisesta ilmiöstä, joka toistaa itseään ja jota ei osata havaita, koska sitä ei pystytä mittaamaan veden entalpiasta.

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23113...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #50

Kiitos kiittämästä!

Vahingossa törmäsin energia-aiheeseen muistaakseni https://srsroccoreport.com/ sivustolla, jossa kerrottiin shale-oil-tuotannon heikosta hyötysuhteesta.

En ole erityisesti perehtynyt, mutta tämä öljytuotannon heikkenevä energy-return-ongelma vaikuttaa oikeasti vakavalta.

Turpeeseen suhtaudun itsekin skeptisesti. Sen tuotantoa ei mielestäni pitäisi tukea/suosia.

Bioenergia-puolella ainoa selkeästi järkevä tuotantovaihtoehto on mielestäni jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen.

Ja tosiaan kaikkia asioita pitäisi aina tarkastella holistisesta näkökulmasta.

Heikki Kela

Lueppa tuo oma tekstitisi ja mieti kannattaako sinun itseäsi nolata ttuollaisella tekstillä, Mennee pikkusen yli...

Ville Valkama

Tutkimalla lämmönsiirtymisen tapoja, polttoaineiden karakteristisia ominaisuuksia, palamisen teoriaa ja energiamittareiden tapoja mitata ainoastaan lämpötilaa sekä massa- tai tilavuusvirtaa pystyt itsekkin ymmärtämään, että nykyiset kaupalliset sovellukset eivät ole niin aukottomia laskentaperusteiltaan kuin mitä keskiverto insinöörille "sovelletun tieteen yliopistossa" opetetaan 240 opintopisteen ammattitutkinnon opintokokonaisuudessa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tuomo Luoman teksti osuu naulan kantaan!

--

Suomi ajautuu ylivelkaantuneena ja uudistuskyvyttömänä seuraavaan taantumaan.

Sen seurauksena on valtionvelkakriisi (>100%/BKT), jolloin vasta aletaan tarttumaan todellisiin ongelmiin.

Suomi hukkasi kymmenen vuoden etsikkoaikansa, jolloin olisi pitänyt laittaa paikat kuntoon sekä tehdä uudistukset ja vieläpä historiallisen edullisen lainarahan turvin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Se on vain harmi, ettei näin konkreettisilla ja realistisilla näkemyksillä kovin helposti pääse vaaleissa läpi. Mieluummin pitäisi heittää ideologisia narratiiveja, latteuksia ja diibadaabaa, mallia demarien puheenjohtajavaalit.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Totta, ja tätä hupaa saadaan taas katsella kunnallisvaalitenteissä.

Ja vaalien jälkeen palataan sitten taas oikeisiin asioihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset