*

tuomoluoma

Suomalaisuus olisi edelleen kova kilpailuetu

Kaikkihan sen tietävät!

Ei meistä nykyistä menestyvää hyvinvointivaltiota tullut äärettömän kovalla innovatiivisuudella ja maailmanluokan markkinointiosaamisella.

Meistä tuli me kovalla työllä ja nöyrällä asenteella. Sillä, että me olimme maailman luotettavin ja järjestynein kansa.

Emmekä me koskaan mitään erikoista tuotteiden laatua tehneet, mutta me teimme minkä lupasimme. Ja se oli ja on maailman parasta laatua.

Aikansa paavonurmet juoksivat ja hiihtivät tinkimättömällä asenteellaan meidät maailmankartalle. Teimme paljon kokoamme enemmän töitä liennytyksen eteen. Olimme kansaamme suuremmassa roolissa yhtenäisen Euroopan rakentamisessa.

Jokainen kantoi vastuunsa. Kaveria ei jätetty – ei edes kaverin kaveria. Patruunat pitivät huolta työntekijöistään ja duunarit yrittivät parhaansa.

Olimme monissa asioissa asenteemme vuoksi paljon resurssejamme suuremmassa roolissa ja teimme paljon töitä, sen takia meitä arvostettiin. Sillä mentaliteetilla rakennetun yhteiskunnan vuoksi meidät rankattiin ja edelleen rankataan monissa asioissa maailman kärkeen.

On suuri tragedia, miten vastuullisuutemme ja tinkimätön asenteemme on kahden sukupolven aikana muuttunut kansallisesta vahvuudesta kansalliseksi heikkoudeksi.

Yritteliäs ja omillaan toimeen tuleva kansa on ulkoistanut vastuunsa yhteiskunnalle. Ja yhteiskunta sääntelee kansan toimintakyvyttömäksi. Täydellinen rakkausavioliitto, joka on halvaannuttanut täysin kehityksen ja kasvun. Ainoa mikä kasvaa, on sääntelijöiden joukko.

Ja miksi emme enää kunnioita omaa perimäämme, vaan muotia on olla jotain muuta, kuin ihan rehellisesti suomalainen? Miksi emme enää luota vahvuuksiimme, vaan yritämme kilpailla muiden vahvuuksilla?

Jos teemme uuden teknisen innovaation, niin aasialaiset kopioivat sen viikossa. Jos yritämme olla ruotsalaisia parempia markkinoinnissa, niin todennäköisesti häviämme. Mutta sitä suomalaista asennetta ja luotettavuutta, millä tämä hyvinvointi on rakennettu, muut eivät voi kopioida ikinä.

Se olisi tässä globaalissa digitaalisessa maailmassa mitä kovin kilpailuetu. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomalainen rehellisyyden kulttuuri on muuten yksi niistä seikoista, jotka heikentävät myynti- ja markkinointimenestystämme. Kun Suomi on pärjännyt näinkin hyvin lähinnä puhtaasti rehellisyyteen ja luotettavuuteen pohjautuen, niin voidaan kysyä onko tarpeen välttämättä täysimittaisesti edes pyrkiä tuosta ominaisuudesta eroon myynnin ja markkinoinnin puolella? Jokainen taaplaa tyylillään ja menestyy omilla avuillaan.

On osoitettavissa, että esimerkiksi Suomen valtion luottoluokituksessa reitingiä edelleen on tukemassa suomalaisten maine hyvänä velan maksajana ja vastuistaan kiinni pitävänä porukkana. Toki nämä ovat painoarvoltaan pienempiä tekijöitä luokittelijoille talouden fundamentaaleihin verrattuna, mutta ne löytyvät kyllä luokitushistoriasta aivan näihin päiviin asti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sinällään kauniita ja suomalaista hiveleviä sanoja, mutta miten ajattelit tätä kilpailuetua hyödyntää mainitsemassasi globaalissa digitaalisessa maailmassa?

Millä luodaan globaalille markkinalle tietoisuus siitä, että tämä pieni kansa on sellainen kuin kuvaat? Äläkä vaan sano markkinoimalla.. ;-)

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Ihan niin kuin kerroin: asenteella ja kovalla työllä. Ja siitä kumpuavalla luotettavuudella. Niin kuin aina aikojen alusta on ollut.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuulostaa toki hyvältä. Otetaan joku käytännön esimerkki globaalista taloudesta vaikkapa verkkokaupat, joissa olemme pitkällä takamatkalla.

Miten tällä kilpailuedulla lyömme nykyiset toimijat ja kaappaamme edes kohtuullisen siivun markkinasta?

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma Vastaus kommenttiin #5

Jos puhutaan oikeasti pelkästään verkkokauppaan erikoistumisesta, niin pahaa pelkään että millään asenteella ei pärjää. Juna meni, sijoittajat puuttuvat, sijainti huono, logistiikka kallista yms. Toki on paljon muita aloja, joissa voi pärjätä meidän edellytyksillä. Yhtenä esimerkkinä robotiikkaa hyödyntävä teollisuus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Tuo sijoittajat puuttuvat on mielenkiintoinen ilmiö. Suomalaisia yrityksiä on parin viime vuosikymmenen aikana myyty todella paljon ja erityisesti Ruotsiin. Valitetavan usein on osettu markkinaosuutta, jolloin ei ko firman tavoitteena edes ole maailmalle meno. Otetaan vaikka Vaasan tai Koff, ne ostettiin ja ne toimivat edelleen. Molempien tuotantoa korvataan ulkomailta eikä niiden tuotemerkkejä olla ulkomaille viemässä.

telakkateollisuus on tärkeä työllisyydelle, mutta onko niistä yksikään enää suomalaisomistuksessa. lopulta maailmalta on suomeen sijoitettu paljon ostojen muodossa, kun täällä ei ole ollut uskallusta eikä riskinottokykyä. Suomest aon alettu puhua yhtenä pahimpana kvartaalitalousmaana, joka ei uskalla kastoa pidemmälle Tätä on muutettava tai hukka perii.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiin...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #6

Tuomo
+++
Mielenkiintoista.
Mainitset junasta jäämiseen käytännössä kolme syytä.
1) Sijoittajat puuttuvat
2) Huono sijainti
ja
3) Logistiikka kallista.

Katsotaanpa hieman tarkemmin noita kolmea kohtaa:

3) Logistiikka on kallista.

Ilmeisesti tässä voidaan keskustella teollisuuden ja kaupan raaka aine ja tuote logistiikasta. Jossa pääasiallisesti käsitellään raaka aine hankintaa, varastointia , käsittelyä ,tuotantologistiikka valmiiden tuotteiden käsittelyä ,kuljetusta varastointia ja vientiä -kaupan kautta- loppukäyttäjille .
Logistiikka perustuu pitkälti tuotteiden kuljetus tapaan ja sitä hoidetaan pääasiallisesti raskaan liikenteen avulla.

Suomessa raskas liikenne kotimaassa hoidetaan noin 75-80% kuorma autoilla.
Tästä johtuen logistiikkamme on todellakin kallista ja saastuttavaa:
Vientimme ja tuontimme on erityisen kallista, koska meillä on tehty alue poliittisista syistä (Helsingin etuja ajatellen) 2000 luvun vaihteessa päätökset ns. Suomi on Saari mallin mukaisen logistiikan kehittämisestä jossa vienti ja tuonti logistiikka keskitetään rannikko kaupunkeihin ,joista Vuosaari on kehittynyt kaikkein merkittävimmäksi satamaksi ,josta syystä em malli on jättänyt hajautetun ( nearest port is best port) kestävän kehityksen ja EU:ssa sovitun mukaisen liikenneinfran kehittämisen (maanteiltä liikenne raiteille ja vesille) pois valtion liikennepolitiikasta täysin. mm Ruotsi on siirtynyt ja siirtyy voimalla uuteen hajautettuun liikennemalliin.

http://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2017/03/...

2) Huono sijainti

Sijainti on mitä mahtavin. Katsokaa vaikka lentoliikenteemme näkymiä. Olemme idän ja lännen risteyspiste.

meri ja sisävesiliikenteessä samoin. Olemme mm. entisten Neuvostoliiton öljyvaltioiden vanhanaikaisten tuotantovälineiden uusimisten kuljetusreitin avainpaikka. Uudet laitteet joita ei raiteilla kannata kuljettaa kuljetetaan Suomeen meriliikenteen laivoilla ja suomesta eteenpäin sisävesilaivoilla.

Ongelma on että valtio ei ole nähnyt omia sisävesiliikenne mahdollisuuksiamme lainkaan ja kehittäminen on jäänyt liikenneministeriössä käytyjen hallinnan kehittämis kiistojen /eriävien poliittisten näkemysten jopa riitojen taakse.
Maassamme kehitetään meri,-maantie ja raide liikennettä ainoastaan ja nyt meidän yhteen suurimpaan mahdollisuuteen transit toiminnassa on tulossa Belgialaiset noin 150 ammattilaisen voimalla tekemään työtä ja viemään hyvän sijaintimme avulla saatavat hedelmät keski eurooppaan.

http://www.haminakotka.fi/fi/mittava-kuljetusproje...

1) Sijoittajat puuttuvat

Sijoittajat puuttuvat teollisuudelta pääasiassa siksi, että meidän logistiikkamme on liian kallista. mm UPM ( muistaakseni hesarissa helmik/maaliskuu 2015) maksaa kotimaan logistisia kustannuksia jokaisesta vienti tonnista noin 60 euroa enemmän mitä Ruotsissa.

Eli jos tuotantoa ajatellaan Suomeen niin rannikko kaupungit ovat ainoat joihin massa tuotantoa kannattaa sijoittaa tai sitten on saatava valtiolta logistiikka ja kuljetustuet vastaavasti.

(On selvää että Ilman valtavia valtion tukia ja järjestelyjä ei Suomeen investoida mitään mm UPM sai ratojen ja teitten rakentamisiin ilmaista rahaa 180 miljoonaa euroa ja sen lisäksi erityissopimukset raideliikenteeseen ja Helsingin satamaan. Vaihtoehtona olisi ollut pitkällä tähtäimellä Ruotsin mallin mukainen järvi Suomen vesireittien yhdistäminen mereen jolla olisi samalla saatu myös Kuopioon tuleva Finpulpin tehdas edullisempaan ja ympäristöystävällisempään kestävän kehityksen mukaiseen EU.ssa sovittuun logistiikkamalliin.)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Suomalainen peliteollisuus hyödyntää mm. verkkokauppaa menestyksekkäästi.

Suomen talous on kuitenkin perinteisesti pohjautunut toisenlaiseen vientiteollisuuteen; selluun, paperiin, paperikonetoimituksiin, jäänsärkijiin, loistoristeilijöihin, dieselmoottoreihin, hisseihin, nostureihin j.n.e.

Palveluelinkeinon kohdalla mm. matkailuala toki voisi vielä nykyistä paremmin hyödyntää verkkokaupan suomia mahdollisuuksia, mutta en pidä Suomen heikkouttta kovin suurena tälläkään saralla enkä varsinkaan merkittävänä syynä ongelmiin taloudessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Pelimaailma hyödyntää toki, ei niitä pelejä muualla juuri myydäkään enää.

mainitsemillasi teollisuudenaloilla luotettavuus sekä myös jonkinmoinen edelläkävijyyskin on ollut selkeä tekijä. Sen rakentaminen kestää vuosia ellei vuosikymmeniä. esimerkkinä vois vaikka mainita Skodan matkan huonolaatuisista halvoista romuista kohtuuhintaisiin sekä varsin laadukkaisiin autoihin.

Verkkokaupoilla on valtava erityisesti erikoiskaupoille, joku Zalandon merkitys on aika suuri. itselle verkkokaupoista tulee mieleen voisiko alkaa varautua siihen, että venäjän kaupan estett joku päivä purkatuvat ja verkkokaupan varastot voisivat sijaita lähellä itärajaa - pelkkä heitto..

Yksi merkittävä ongelma on riskinottokyky, globaalin talouden liikkuessa yhä nopeammin ei suomalaisella harkinnalla ja varovasiuudella keretä mukaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Hyvinvointivaltion rakentamista ja ylläpitoa rajoittava resurssi on työvoima eikä raha. Niinkauan kun yhteiskunnassa on työkykyistä ja -haluista joutilasta työvoimaa, yhteiskunnalla on varaa vahvistaa hyvinvointivaltiota. Raha on pelkkiä pelimerkkejä, jotka valtiovalta voisi niin halutessaan saada kiertämään.

Se edellyttää kuitenkin sitä, että työllistämispäätökset tehdään siltä pohjalta, mikä on hyväksi yhteiskunnan suurelle enemmistölle, eikä siltä pohjalta, mikä rikastuttaa eniten yksityistä kapitalistia.

Historian valossa vaikuttaa siltä, että suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsisi Neuvostoliittoa rajanaapurikseen.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Konkurssi kertoo "yrittäjästä". Monta konkurssia kertoo oppimattomuudesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksittäisten luottotarkistusten kohdalla luotonvalvojat ovat oppineet ymmärtämään luottoluokittajien piiloviestintää ja tiettyjä avainsanoja.

Jos firman luotonvalvoja saa raportin, jossa potentiaalisen asiakasyhtiön omistajaa luonnehditaan sanoilla "tunnetaan yritteliääksi", se tarkoittaa, että "on syytä olla varuillaan".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hehkutat vanhoja aikoja: "Jokainen kantoi vastuunsa. Kaveria ei jätetty – ei edes kaverin kaveria. Patruunat pitivät huolta työntekijöistään ja duunarit yrittivät parhaansa."

Molemmilla puolilla on varmaan muutosta on tapahtunut eikä syyttömiä ole, mutta väittäisin merkittävimmän muutoksen tapahtuneen tuolla patruunapuolella. Patruunat ovat ennemmin piipussa kohti duunaria kuin tehtaalla huolehtimassa yhteishengestä tai auttamassa eteenpäin.

Yhteishengen löytyminen ja nousu vaatii tunnetta siitä, että oleme yhteisessä veneessä - ei tunnetta siitä, että olemme lentokoneessa business- ja turistiluokassa ja osa vielä ruumassakin.

Barack Obama jossain puheessaan totesi:"We must ask not just 'Is it profitable?' but 'Is it right?" Meidän pitää pohtia pelkkien tuottojen ajattelun sijaan onko toiminta oikein. Yhdysvalloissa Maiden Millsin tehdas paloi 15 vuotta sitten ja 3000 ihmistä oli vaarassa jäädä ilman töitä. Yrityksen johto päätti kuitenkin pitää heidät kaikki palkkalistoillaan, koska vaikutus kaupunkiin olisi ollut tuhoisa. He totesivat, että kenties Wall streetillä heidän arvonsa putosi, mutta nyt heillä menee hyvin. Tällaisia tekoja tulisi juhlia enemmän kuin suuria voittoja.

Toimisiko vaikkapa UPM näin? Ei. Miksi duunareitten pitäisi uhrautua, jos ne patruunat eivät niin tee? tai eihän patruunoita enää ole, on vain kovapalkkaisia ammattijohtajia kvartaalitavoitteineen.

Ylellä pyörivässä Suomi on suomalainen -ohhjelmassa käsiteltiin nousuamme sodan jälkeen ja tätä päivää. Nykypäivän merkittävinä ongelmina nousi esiin kaksi asiaa:
1)Suomi on kvartaalitalousajattelussa yksi maailman kärkimaita, meillä on unohdettu pitkän tähtäimen arvonnousu ja kehittäminen, sen sijaan on viilattu kustannuksia eikä panostettu esim tuotekehitykseen. Tämän satoa niitämme pitkään, sillä leikkausten vaikutukset tulevat viiveellä ja kestäävät vuosia.
2)Suomessa ei uskalleta ottaa investoinneilla riskejä vaan haetaan turvallista tuottoa. Nykymaailmassa tämä ei riitä, reagointinopeutemme uusiin mahdollisuuksiin ei riitä ja riskinottokykyä ei ole eikä varsinkaan nopeasti tarttumalla tilaisuuksiin. Tällöin kasvupyrähdyskin on hyvin vaikeaa saavuttaa. Suuret investoinnit ovat tulleet lähinnä ulkomailta ja vaikkapa telakkateollisuus tuo toki työllisyyttä, mutta omistus ja sitä kautta tuotot menevät ulkomaisille yrityksille. Suomen omien pääomatahojen usko ei juurikaan ole riittänyt tämän kaltaisen teollisuuden investointeihin. Jos ei tavoitella suurta, ei sitä tulla saavuttamaankaan. Turvallisilla tuotto-odotuksilla saadaan parhaimmillaan turvallista tuottoa - ja hijalleen näivetytään. Yrityksen pahin riski toteutuu aikaa myöten mikäli se ei uskalla ottaa riskejä.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Muutama asia. Suomessa investointiin tarvittavaa varallisuutta on yksinkertaisesti liian vähän. Esimerkki: Talvivaaran listautumiseen Hlesingin pörssi oli liian pieni, rahoja ei olisi saatu kasaan, siksi listautumispaikaksi valittiin Lontoo.

Tässä valossa on käsittämätöntä, miten vielä on niitä, jotka valittavat rikkaista, vaikka totuus on se, että Suomessa rikkaita on aivan liian vähän.

Toisekseen, suomalaiset makuuttavat varojaan erilaisilla tileillä (n.80 miljardia euroa), eivätkä investoi kotimaisen elinkeinoelämän hyväksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, Talvivaara lienee kooltaan massiivinen ja riskeiltään suuri. Onko kyse siitä, että suomalaine pääoma ei olisi riittänyt vai ettei ollut riittävästi halukkaita rskinottajia on sitten pohdittavissa.

Mielestäsi siis Suomessa osataan ottaa riskejä emmekä ole ollenkaan tässä monia muita maita jäljessä?

Siinähän sitä lopussa tuli kuvausta laiskasta pääomasta, jota riittäisi investointeihin.

Itse väitän, että Suomessa ns vanha pääoma on tyytytyväinen tasaiseen varmaan tuottoon. Suurten tavoittelijoita riskin kautta on kovin vähän. Laitetaan hajuatettuun rahastoon, eipä tule suuria voittoja muttei tappiotakaan.

Ei sitten tiedä rikkaiden valittajista, osansa tässä sopassa on yrityksillä ja pääomallakin eikä pelkästään duunareilla.

Ari Koivula

Nykyään suomalaisuus on vaan rasistista..............

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kesällä 1917 suomalaisuus (maamme itsenäisyys) nähtiin bisnespiireissä ja porvarillisissa puolueissa kilpailuhaittana ja siksipä nuo tahot vastustivat Suomen itsenäistymistä.

Lokakuun vallankumous muutti tuon, ja porvarillisista piireistä tuli erittäin "isänmaallisia".

Tuo "isänmaallisuus" kesti siihen päivään asti, että Neuvostoliitto lakkautettiin, ja seuraavana päivänä nuo piirit olivat jo viemässä Suomea EU:iin.

On päivänselvää, että noiden piirien todellinen isänmaa on suurpääoma eikä Suomi. Mutta tietysti Suomea ja suomalaisuutta on kätevä hyväksikäyttää markkinoinnissa.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyvä kirjoitus. Odotin jotain moralisointia mutta onneksi puhuttiin faktoissa.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Suomalaiset luulevat, että heikoista huolehtiminen tekee meistä vahvoja.

Käyttäjän TuomasTommoLeppniemi kuva
Tommo von Tallrik

Kokoomuslainen latelee latteuksia puolueensa purkaessa samaan aikaan taustalla innovatiivisen, osaavan tietoyhteiskunnan perustaa: koulutusjärjestelmää. Jospa purkaisitte seuraavaksi kilpailua vääristäviä yritystukia tai vaikkapa asumistukijärjestelmän, joka nykyiseltään on lähinnä varansiirtoautomaatti valtiolta yksityisiin taskuihin? Kokoomuslaiset puheet vastuun kantamisesta näyttävät koskettavan ainoastaan tavallisia suomalaisia ihmisiä, eikä niinkään hyvien veljien ja audimiesten saavutettuja etuja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onneksi Tuomo olet niin hienosti rakentanut yhteishenkeä ja kaikkea muuta tärkeää lähivuosina..siis samalla kun olet haukkunut kaikkea liikkuvaa.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kasvun aika meni jo. Silloin tosiaan yhteiskuntasopimukset pitivät. On vaikea arvioida meidän "liikaväestömme" määrää, mutta varmaan miljoona tai kaksi suomalaista ovat turhia tässä automatisoituneessa ja tehostuneessa yhteiskunnassa. Ja oikeastaan ainoa mahdollisuus on pitää heistä huolta. Piiskaaminen ei paljon auta. Tarvitaan sitä ikivanhaa sosialismia ja korkeampia veroja.

USAssa on sama tilanne, maasta kuluneiden 20-30 vuoden aikana poistunut tuotantokapasiteetti on (suhteellisesti) samaa luokkaa. Siellä liikaväestöä on ehkä 80-100 miljoonaa.

Toimituksen poiminnat