Suomalaisuus olisi edelleen kova kilpailuetu
Kaikkihan sen tietävät!
Ei meistä nykyistä menestyvää hyvinvointivaltiota tullut äärettömän kovalla innovatiivisuudella ja maailmanluokan markkinointiosaamisella.
Meistä tuli me kovalla työllä ja nöyrällä asenteella. Sillä, että me olimme maailman luotettavin ja järjestynein kansa.
Emmekä me koskaan mitään erikoista tuotteiden laatua tehneet, mutta me teimme minkä lupasimme. Ja se oli ja on maailman parasta laatua.
Aikansa paavonurmet juoksivat ja hiihtivät tinkimättömällä asenteellaan meidät maailmankartalle. Teimme paljon kokoamme enemmän töitä liennytyksen eteen. Olimme kansaamme suuremmassa roolissa yhtenäisen Euroopan rakentamisessa.
Jokainen kantoi vastuunsa. Kaveria ei jätetty – ei edes kaverin kaveria. Patruunat pitivät huolta työntekijöistään ja duunarit yrittivät parhaansa.
Olimme monissa asioissa asenteemme vuoksi paljon resurssejamme suuremmassa roolissa ja teimme paljon töitä, sen takia meitä arvostettiin. Sillä mentaliteetilla rakennetun yhteiskunnan vuoksi meidät rankattiin ja edelleen rankataan monissa asioissa maailman kärkeen.
On suuri tragedia, miten vastuullisuutemme ja tinkimätön asenteemme on kahden sukupolven aikana muuttunut kansallisesta vahvuudesta kansalliseksi heikkoudeksi.
Yritteliäs ja omillaan toimeen tuleva kansa on ulkoistanut vastuunsa yhteiskunnalle. Ja yhteiskunta sääntelee kansan toimintakyvyttömäksi. Täydellinen rakkausavioliitto, joka on halvaannuttanut täysin kehityksen ja kasvun. Ainoa mikä kasvaa, on sääntelijöiden joukko.
Ja miksi emme enää kunnioita omaa perimäämme, vaan muotia on olla jotain muuta, kuin ihan rehellisesti suomalainen? Miksi emme enää luota vahvuuksiimme, vaan yritämme kilpailla muiden vahvuuksilla?
Jos teemme uuden teknisen innovaation, niin aasialaiset kopioivat sen viikossa. Jos yritämme olla ruotsalaisia parempia markkinoinnissa, niin todennäköisesti häviämme. Mutta sitä suomalaista asennetta ja luotettavuutta, millä tämä hyvinvointi on rakennettu, muut eivät voi kopioida ikinä.
Se olisi tässä globaalissa digitaalisessa maailmassa mitä kovin kilpailuetu.
Suomalainen rehellisyyden kulttuuri on muuten yksi niistä seikoista, jotka heikentävät myynti- ja markkinointimenestystämme. Kun Suomi on pärjännyt näinkin hyvin lähinnä puhtaasti rehellisyyteen ja luotettavuuteen pohjautuen, niin voidaan kysyä onko tarpeen välttämättä täysimittaisesti edes pyrkiä tuosta ominaisuudesta eroon myynnin ja markkinoinnin puolella? Jokainen taaplaa tyylillään ja menestyy omilla avuillaan.
On osoitettavissa, että esimerkiksi Suomen valtion luottoluokituksessa reitingiä edelleen on tukemassa suomalaisten maine hyvänä velan maksajana ja vastuistaan kiinni pitävänä porukkana. Toki nämä ovat painoarvoltaan pienempiä tekijöitä luokittelijoille talouden fundamentaaleihin verrattuna, mutta ne löytyvät kyllä luokitushistoriasta aivan näihin päiviin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Sinällään kauniita ja suomalaista hiveleviä sanoja, mutta miten ajattelit tätä kilpailuetua hyödyntää mainitsemassasi globaalissa digitaalisessa maailmassa?
Millä luodaan globaalille markkinalle tietoisuus siitä, että tämä pieni kansa on sellainen kuin kuvaat? Äläkä vaan sano markkinoimalla.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Ihan niin kuin kerroin: asenteella ja kovalla työllä. Ja siitä kumpuavalla luotettavuudella. Niin kuin aina aikojen alusta on ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa toki hyvältä. Otetaan joku käytännön esimerkki globaalista taloudesta vaikkapa verkkokaupat, joissa olemme pitkällä takamatkalla.
Miten tällä kilpailuedulla lyömme nykyiset toimijat ja kaappaamme edes kohtuullisen siivun markkinasta?
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhutaan oikeasti pelkästään verkkokauppaan erikoistumisesta, niin pahaa pelkään että millään asenteella ei pärjää. Juna meni, sijoittajat puuttuvat, sijainti huono, logistiikka kallista yms. Toki on paljon muita aloja, joissa voi pärjätä meidän edellytyksillä. Yhtenä esimerkkinä robotiikkaa hyödyntävä teollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo sijoittajat puuttuvat on mielenkiintoinen ilmiö. Suomalaisia yrityksiä on parin viime vuosikymmenen aikana myyty todella paljon ja erityisesti Ruotsiin. Valitetavan usein on osettu markkinaosuutta, jolloin ei ko firman tavoitteena edes ole maailmalle meno. Otetaan vaikka Vaasan tai Koff, ne ostettiin ja ne toimivat edelleen. Molempien tuotantoa korvataan ulkomailta eikä niiden tuotemerkkejä olla ulkomaille viemässä.
telakkateollisuus on tärkeä työllisyydelle, mutta onko niistä yksikään enää suomalaisomistuksessa. lopulta maailmalta on suomeen sijoitettu paljon ostojen muodossa, kun täällä ei ole ollut uskallusta eikä riskinottokykyä. Suomest aon alettu puhua yhtenä pahimpana kvartaalitalousmaana, joka ei uskalla kastoa pidemmälle Tätä on muutettava tai hukka perii.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiin…
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo
+++
Mielenkiintoista.
Mainitset junasta jäämiseen käytännössä kolme syytä.
1) Sijoittajat puuttuvat
2) Huono sijainti
ja
3) Logistiikka kallista.
Katsotaanpa hieman tarkemmin noita kolmea kohtaa:
3) Logistiikka on kallista.
Ilmeisesti tässä voidaan keskustella teollisuuden ja kaupan raaka aine ja tuote logistiikasta. Jossa pääasiallisesti käsitellään raaka aine hankintaa, varastointia , käsittelyä ,tuotantologistiikka valmiiden tuotteiden käsittelyä ,kuljetusta varastointia ja vientiä -kaupan kautta- loppukäyttäjille .
Logistiikka perustuu pitkälti tuotteiden kuljetus tapaan ja sitä hoidetaan pääasiallisesti raskaan liikenteen avulla.
Suomessa raskas liikenne kotimaassa hoidetaan noin 75-80% kuorma autoilla.
Tästä johtuen logistiikkamme on todellakin kallista ja saastuttavaa:
Vientimme ja tuontimme on erityisen kallista, koska meillä on tehty alue poliittisista syistä (Helsingin etuja ajatellen) 2000 luvun vaihteessa päätökset ns. Suomi on Saari mallin mukaisen logistiikan kehittämisestä jossa vienti ja tuonti logistiikka keskitetään rannikko kaupunkeihin ,joista Vuosaari on kehittynyt kaikkein merkittävimmäksi satamaksi ,josta syystä em malli on jättänyt hajautetun ( nearest port is best port) kestävän kehityksen ja EU:ssa sovitun mukaisen liikenneinfran kehittämisen (maanteiltä liikenne raiteille ja vesille) pois valtion liikennepolitiikasta täysin. mm Ruotsi on siirtynyt ja siirtyy voimalla uuteen hajautettuun liikennemalliin.
http://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2017/03/…
2) Huono sijainti
Sijainti on mitä mahtavin. Katsokaa vaikka lentoliikenteemme näkymiä. Olemme idän ja lännen risteyspiste.
meri ja sisävesiliikenteessä samoin. Olemme mm. entisten Neuvostoliiton öljyvaltioiden vanhanaikaisten tuotantovälineiden uusimisten kuljetusreitin avainpaikka. Uudet laitteet joita ei raiteilla kannata kuljettaa kuljetetaan Suomeen meriliikenteen laivoilla ja suomesta eteenpäin sisävesilaivoilla.
Ongelma on että valtio ei ole nähnyt omia sisävesiliikenne mahdollisuuksiamme lainkaan ja kehittäminen on jäänyt liikenneministeriössä käytyjen hallinnan kehittämis kiistojen /eriävien poliittisten näkemysten jopa riitojen taakse.
Maassamme kehitetään meri,-maantie ja raide liikennettä ainoastaan ja nyt meidän yhteen suurimpaan mahdollisuuteen transit toiminnassa on tulossa Belgialaiset noin 150 ammattilaisen voimalla tekemään työtä ja viemään hyvän sijaintimme avulla saatavat hedelmät keski eurooppaan.
http://www.haminakotka.fi/fi/mittava-kuljetusproje…
1) Sijoittajat puuttuvat
Sijoittajat puuttuvat teollisuudelta pääasiassa siksi, että meidän logistiikkamme on liian kallista. mm UPM ( muistaakseni hesarissa helmik/maaliskuu 2015) maksaa kotimaan logistisia kustannuksia jokaisesta vienti tonnista noin 60 euroa enemmän mitä Ruotsissa.
Eli jos tuotantoa ajatellaan Suomeen niin rannikko kaupungit ovat ainoat joihin massa tuotantoa kannattaa sijoittaa tai sitten on saatava valtiolta logistiikka ja kuljetustuet vastaavasti.
(On selvää että Ilman valtavia valtion tukia ja järjestelyjä ei Suomeen investoida mitään mm UPM sai ratojen ja teitten rakentamisiin ilmaista rahaa 180 miljoonaa euroa ja sen lisäksi erityissopimukset raideliikenteeseen ja Helsingin satamaan. Vaihtoehtona olisi ollut pitkällä tähtäimellä Ruotsin mallin mukainen järvi Suomen vesireittien yhdistäminen mereen jolla olisi samalla saatu myös Kuopioon tuleva Finpulpin tehdas edullisempaan ja ympäristöystävällisempään kestävän kehityksen mukaiseen EU.ssa sovittuun logistiikkamalliin.)
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen peliteollisuus hyödyntää mm. verkkokauppaa menestyksekkäästi.
Suomen talous on kuitenkin perinteisesti pohjautunut toisenlaiseen vientiteollisuuteen; selluun, paperiin, paperikonetoimituksiin, jäänsärkijiin, loistoristeilijöihin, dieselmoottoreihin, hisseihin, nostureihin j.n.e.
Palveluelinkeinon kohdalla mm. matkailuala toki voisi vielä nykyistä paremmin hyödyntää verkkokaupan suomia mahdollisuuksia, mutta en pidä Suomen heikkouttta kovin suurena tälläkään saralla enkä varsinkaan merkittävänä syynä ongelmiin taloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Pelimaailma hyödyntää toki, ei niitä pelejä muualla juuri myydäkään enää.
mainitsemillasi teollisuudenaloilla luotettavuus sekä myös jonkinmoinen edelläkävijyyskin on ollut selkeä tekijä. Sen rakentaminen kestää vuosia ellei vuosikymmeniä. esimerkkinä vois vaikka mainita Skodan matkan huonolaatuisista halvoista romuista kohtuuhintaisiin sekä varsin laadukkaisiin autoihin.
Verkkokaupoilla on valtava erityisesti erikoiskaupoille, joku Zalandon merkitys on aika suuri. itselle verkkokaupoista tulee mieleen voisiko alkaa varautua siihen, että venäjän kaupan estett joku päivä purkatuvat ja verkkokaupan varastot voisivat sijaita lähellä itärajaa – pelkkä heitto..
Yksi merkittävä ongelma on riskinottokyky, globaalin talouden liikkuessa yhä nopeammin ei suomalaisella harkinnalla ja varovasiuudella keretä mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Konkurssi kertoo ”yrittäjästä”. Monta konkurssia kertoo oppimattomuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Yksittäisten luottotarkistusten kohdalla luotonvalvojat ovat oppineet ymmärtämään luottoluokittajien piiloviestintää ja tiettyjä avainsanoja.
Jos firman luotonvalvoja saa raportin, jossa potentiaalisen asiakasyhtiön omistajaa luonnehditaan sanoilla ”tunnetaan yritteliääksi”, se tarkoittaa, että ”on syytä olla varuillaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Hehkutat vanhoja aikoja: ”Jokainen kantoi vastuunsa. Kaveria ei jätetty – ei edes kaverin kaveria. Patruunat pitivät huolta työntekijöistään ja duunarit yrittivät parhaansa.”
Molemmilla puolilla on varmaan muutosta on tapahtunut eikä syyttömiä ole, mutta väittäisin merkittävimmän muutoksen tapahtuneen tuolla patruunapuolella. Patruunat ovat ennemmin piipussa kohti duunaria kuin tehtaalla huolehtimassa yhteishengestä tai auttamassa eteenpäin.
Yhteishengen löytyminen ja nousu vaatii tunnetta siitä, että oleme yhteisessä veneessä – ei tunnetta siitä, että olemme lentokoneessa business- ja turistiluokassa ja osa vielä ruumassakin.
Barack Obama jossain puheessaan totesi:”We must ask not just ’Is it profitable?’ but ’Is it right?” Meidän pitää pohtia pelkkien tuottojen ajattelun sijaan onko toiminta oikein. Yhdysvalloissa Maiden Millsin tehdas paloi 15 vuotta sitten ja 3000 ihmistä oli vaarassa jäädä ilman töitä. Yrityksen johto päätti kuitenkin pitää heidät kaikki palkkalistoillaan, koska vaikutus kaupunkiin olisi ollut tuhoisa. He totesivat, että kenties Wall streetillä heidän arvonsa putosi, mutta nyt heillä menee hyvin. Tällaisia tekoja tulisi juhlia enemmän kuin suuria voittoja.
Toimisiko vaikkapa UPM näin? Ei. Miksi duunareitten pitäisi uhrautua, jos ne patruunat eivät niin tee? tai eihän patruunoita enää ole, on vain kovapalkkaisia ammattijohtajia kvartaalitavoitteineen.
Ylellä pyörivässä Suomi on suomalainen -ohhjelmassa käsiteltiin nousuamme sodan jälkeen ja tätä päivää. Nykypäivän merkittävinä ongelmina nousi esiin kaksi asiaa:
1)Suomi on kvartaalitalousajattelussa yksi maailman kärkimaita, meillä on unohdettu pitkän tähtäimen arvonnousu ja kehittäminen, sen sijaan on viilattu kustannuksia eikä panostettu esim tuotekehitykseen. Tämän satoa niitämme pitkään, sillä leikkausten vaikutukset tulevat viiveellä ja kestäävät vuosia.
2)Suomessa ei uskalleta ottaa investoinneilla riskejä vaan haetaan turvallista tuottoa. Nykymaailmassa tämä ei riitä, reagointinopeutemme uusiin mahdollisuuksiin ei riitä ja riskinottokykyä ei ole eikä varsinkaan nopeasti tarttumalla tilaisuuksiin. Tällöin kasvupyrähdyskin on hyvin vaikeaa saavuttaa. Suuret investoinnit ovat tulleet lähinnä ulkomailta ja vaikkapa telakkateollisuus tuo toki työllisyyttä, mutta omistus ja sitä kautta tuotot menevät ulkomaisille yrityksille. Suomen omien pääomatahojen usko ei juurikaan ole riittänyt tämän kaltaisen teollisuuden investointeihin. Jos ei tavoitella suurta, ei sitä tulla saavuttamaankaan. Turvallisilla tuotto-odotuksilla saadaan parhaimmillaan turvallista tuottoa – ja hijalleen näivetytään. Yrityksen pahin riski toteutuu aikaa myöten mikäli se ei uskalla ottaa riskejä.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama asia. Suomessa investointiin tarvittavaa varallisuutta on yksinkertaisesti liian vähän. Esimerkki: Talvivaaran listautumiseen Hlesingin pörssi oli liian pieni, rahoja ei olisi saatu kasaan, siksi listautumispaikaksi valittiin Lontoo.
Tässä valossa on käsittämätöntä, miten vielä on niitä, jotka valittavat rikkaista, vaikka totuus on se, että Suomessa rikkaita on aivan liian vähän.
Toisekseen, suomalaiset makuuttavat varojaan erilaisilla tileillä (n.80 miljardia euroa), eivätkä investoi kotimaisen elinkeinoelämän hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Talvivaara lienee kooltaan massiivinen ja riskeiltään suuri. Onko kyse siitä, että suomalaine pääoma ei olisi riittänyt vai ettei ollut riittävästi halukkaita rskinottajia on sitten pohdittavissa.
Mielestäsi siis Suomessa osataan ottaa riskejä emmekä ole ollenkaan tässä monia muita maita jäljessä?
Siinähän sitä lopussa tuli kuvausta laiskasta pääomasta, jota riittäisi investointeihin.
Itse väitän, että Suomessa ns vanha pääoma on tyytytyväinen tasaiseen varmaan tuottoon. Suurten tavoittelijoita riskin kautta on kovin vähän. Laitetaan hajuatettuun rahastoon, eipä tule suuria voittoja muttei tappiotakaan.
Ei sitten tiedä rikkaiden valittajista, osansa tässä sopassa on yrityksillä ja pääomallakin eikä pelkästään duunareilla.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään suomalaisuus on vaan rasistista…………..
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Odotin jotain moralisointia mutta onneksi puhuttiin faktoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset luulevat, että heikoista huolehtiminen tekee meistä vahvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuslainen latelee latteuksia puolueensa purkaessa samaan aikaan taustalla innovatiivisen, osaavan tietoyhteiskunnan perustaa: koulutusjärjestelmää. Jospa purkaisitte seuraavaksi kilpailua vääristäviä yritystukia tai vaikkapa asumistukijärjestelmän, joka nykyiseltään on lähinnä varansiirtoautomaatti valtiolta yksityisiin taskuihin? Kokoomuslaiset puheet vastuun kantamisesta näyttävät koskettavan ainoastaan tavallisia suomalaisia ihmisiä, eikä niinkään hyvien veljien ja audimiesten saavutettuja etuja.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Tuomo olet niin hienosti rakentanut yhteishenkeä ja kaikkea muuta tärkeää lähivuosina..siis samalla kun olet haukkunut kaikkea liikkuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvun aika meni jo. Silloin tosiaan yhteiskuntasopimukset pitivät. On vaikea arvioida meidän ”liikaväestömme” määrää, mutta varmaan miljoona tai kaksi suomalaista ovat turhia tässä automatisoituneessa ja tehostuneessa yhteiskunnassa. Ja oikeastaan ainoa mahdollisuus on pitää heistä huolta. Piiskaaminen ei paljon auta. Tarvitaan sitä ikivanhaa sosialismia ja korkeampia veroja.
USAssa on sama tilanne, maasta kuluneiden 20-30 vuoden aikana poistunut tuotantokapasiteetti on (suhteellisesti) samaa luokkaa. Siellä liikaväestöä on ehkä 80-100 miljoonaa.
Ilmoita asiaton viesti