Kasvuyrittäjyyden kymmenen käskyä

Eläköityvä Suomi on kohtaamassa uusia isoja haasteita globaalin kiristyvän kilpailun keskellä. Perinteisesti talouttamme on pitänyt pystyssä vientivetoinen teollisuus. Nyt Nokia on selkeästi siirtämässä painopistettään pois Suomesta, telakkateollisuuden yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa ja perinteinen metsäteollisuus investoi pääosin rajojemme ulkopuolelle.

Meille on syntymässä vakava haaste rakentaa uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.

Suomessa on perinteisesti panostettu voimakkaasti suurteollisuuteen ja senkään vuoksi pk-sektori ei ole saanut merkittävää jalansijaa esimerkiksi viennissä, jossa sen osuus kokonaisarvosta on vain hieman yli 10%. Tilanne on hyvin erilainen verrattuna taloudellisesti hyvin menestyviin Tanskaan ja Saksaan, joissa pk-yritysten osuus viennistä on noin 70 prosenttia.

Kannustimien painopiste pitää siirtää kiireesti pienyrityksiin ja yrittäjyyteen.

Yrittäjyys ei myöskään houkuttele meitä. EU:n komission Eurobarometrin (2010) mukaan itsenäiseksi yrittäjäksi haluavien osuus haastatelluista on Euroopassa 45 %, kun se on Yhdysvalloissa noin 55 %, mutta Suomessa vain 35%. Myös kunnianhimo kasvaa ja menestyä on matala, pk-yrityksistä vain 9% on voimakkaasti kasvuhakuisia ja  yli 50% tyytyy nykyisen markkina-asemansa säilyttämiseen.

Asenteiden yrittäjyyttä ja yrittäjän ammattia kohtaan täytyy muuttua positiivisemmiksi ja kunnianhimoisemmiksi.

Vuosina 2005-2009 toimintaansa laajentaneisiin yrityksiin syntyi 110.500 uutta työpaikkaa. Niistä oli kasvuyrityksiä vain 5%, mutta kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä oli 47% ja liikevaihdon paranemisesta 37%.

Parhaimmat edellytykset työllisyyden kasvuun on kasvuyrittäjyydessä.

Mitä kasvuyrittäjyys sitten on tai mitä se ei ole.

1. Kasvuyrittäjyys ei ole ammatti, vaan asenne ja elämäntapa. Siinä ei onnistu, ellei elä ja hengitä yrittäjyyttä, nauti joka solullaan siitä mitä tekee. Siihen ei lähdetä kokeilemaan tai olemaan vaan töissä. Sitä tehdään nöyrinä, mutta ei missään tapauksessa vaatimattomina.
2. Monessa yhteydessä kovia kasvuyrittäjiä on verrattu huippu-urheilijoihin tai suuriin artisteihin. Tutkimuksien mukaan menestyvät kasvuyrittäjät ovat kunnianhimoisempia intohimoisempia, rohkeampia, sitoutuneempia, päättäväisempiä, itsevarmempia, paineensietokykyisempiä ja ennen kaikkea kykeneviä toistamaan huippusuorituksia kerrasta toiseen verrattuna ns. perinteisiin yrittäjiin.
3. Kasvuyrittäjää ei löydä ”normaalien” hakuprosessien kautta, suorahaun ammattilaiset tai julkisen sektorin viranomaiset hakevat riskittömiä ratkaisuja ja ovat yleensä itse niin kaukana kasvuyrittäjyyden ytimestä, että he eivät myöskään tunnista potentiaaleja kasvuyrittäjyyden piirteitä. Kasvuyrittäjän tunnistaa parhaiten toinen kasvuyrittäjä.
4. Kasvuyrittäjän motiivi ei ole maine tai raha, vaan se on maine ja raha. Hän ei häpeä alkumetrien haastavina aikoina tinkiä omasta elintasostaan, pitää matalaa profiilia ja ajaa vanhalla edullisella autolla. Hän ei myöskään epäröi menestyksen jälkeen nauttia saavutuksistaan ja jakaa samaa iloa kaikille ympärillään. Hän elää panostuksesta ja menestyksestä. 
5. Kasvuyrittäjä on johtajana suuri ihminen - vaativa, mutta oikeudenmukainen ja armollinen. Hän on aina ja joka tilanteessa esimerkkinä muille ja elää itse niin kuin opettaa. Hän on koko ajan läsnä, jakaa vastuuta ja luottaa ihmisiinsä. Hän on Kasvuyritys Oy:n myyntimies, tuottaja ja päävalmentaja.
6. Kasvuyrittäjän organisaatiossa on kaksi toimintoa: myynti ja myynnin tuki. Hän käyttää paljon aikaansa selittäen ihmisilleen, kumpaan toimintoon he kuuluvat ja mikä heidän merkittävä tehtävänsä on yrityksen menestymisen kannalta.
7. Kasvuyrityksen kehittäminen ei perustu pitkiin liiketoimintasuunnitelmiin, monimutkaiseen rakenteeseen tai keskusjohtoisuuteen. Kasvuyrityksen kehitys perustuu tekemiseen: iteraatioon, kokeilemiseen, mittaamiseen ja oppimiseen. Mitä ei voi kertoa maalaisjärkisesti ja yhdellä A4:lla, niin että asiakas hurmaantuu, sitä ei ole olemassa.
8. Kasvuyrityksessä kannustetaan ottamaan riskejä. Siellä luodaan työntekijöille ilmapiiri, missä he uskaltavat kohdata pelottaviakin haasteita turvallisesti luottaen vahvaan visioon ja johdon tukeen. Yhtään menestystarinaa ei ole syntynyt ilman riskinottoa ja tappioita. Niistä vaan pitää oppia.
9. Kasvuyrityksessä myös osataan juhlia ja kannustaa menestystä. Siellä ei ole mikään sen hienompaa kuin menestyksen jakaminen muiden kanssa ja iloitseminen toisten menestyksestä. Selkäänpuukottajia ja muille kateellisia pelureita siellä ei ole lainkaan. Vaikka kilpailu ihmisten kesken on raakaa, se on rehellistä.
10. Kasvuyrityksessä jokainen ihminen on töissä paljon alan keskiarvoa paremmassa paikassa. Hänellä on parempi ilmapiiri, osaavampi pomo ja mukavammat työkaverit. Työkalut ovat kunnossa ja asioita ei tarvitse odottaa. Raskaan viikon jälkeen kaljalla paikallisen baarin tiskillä kasvuyrityksen työntekijä kertoo vilpittömän tyytyväisenä, miten hyvä työviikko hänellä oli. Ja osaa vielä perustella miksi. 

Ainoa, mitä potentiaalilla kasvuyrittäjällä ei normaalisti ole, on pääoma. Siksi kasvuyrittäjyyden kannustamisen tärkein yhteiskunnallinen tavoite on riittävän pääomituksen turvaaminen. Valtion tehtävä ei ole jakaa rahaa tai toimia pankkina, mutta valtion tehtävä on toimia edellytyksien luojana ja takuumiehenä. Niin kuin isä pojalleen. Niin kauan kuin sen rooli on virkamieskoneiston kautta ainoastaan asioita vaativa ja edellyttävä tukemisen ja edellytyksien luomisen sijaan, niin menestystä kasvuyrittäjyyden kautta ei synny. Kasvuyrittäjä on tuloksien tekijä, ei selvityksien laatija. 

Arkijärjellä ajateltuna nykyisen järjestelmän hienosäädössä ei ole paljoakaan tehtävissä: jos kone on tiltannut, on turha yrittää peitellä sen jämähtänyttä ruutua. On parempi painaa ctrl-alt-del, vaikka samalla hukkuisi muutama vanha muistiinpano. Uusia tulee ja ne ovat tuoreempia.